Olen pitänyt Ellis Petersin 1100-luvulle sijoitetusta dekkareista, mutta jotenkin tässä kirjassa tuntui olevan kovin väljähtänyt ote tarinaan: Pyhän Pietarin markkinat (Otava, 1991; suom. Juhani Karve; ISBN 951-1-11101-9). Tuntui siltä kuin Peters selittelisi asioita jotka eivät selitystä kaipaa, ja hahmojen välinen vuoropuhelu vaikutti kovin epäluontevalta.
Olen aiemmin lukenut dekkarit Yksi ruumis liikaa ja Munkinhuppu, ja ne olivat aika mukavia, kerronta oli paikoin suorastaan terävää. Tässä taas tuntui siltä kuin tarina olisi kertausta kertauksen päälle, eikä Cadfaelissa tullut olevan minkäänlaista särmää.
Laitettakoon tähän kirjan kuvailuteksti, kun en jaksa enempää tästä kirjoittaa:
Maailmankuulu veli Cadfael, munkki ja elämää kokenut mies, joutuu tosi visaisen pulman eteen kun Shrewburyn kesämarkkinoista uhkaa tulla kaikkien aikojen skandaali.
Eletään vuotta 1139. Pyhän Pietarin markkinat Shrewburyssä ovat suuri ja riehakas tapahtuma, johon kerääntyy kauppiaita läheltä ja kaukaa. Mutta nyt paikallisen väestön ja munkkien välille syntyy riita markkinoiden tuotosta. Huomattava kauppias löydetään murhattuna, sitten toinenkin markkinavieras pääsee hengestään. Ja tämä on vasta alkua. Onko itse paholainen luikerrellut luostarin pyhimpään? Taas tarvitaan veli Cadfaelia, järjen, tunteen ja vaiston miestä, näyttämään taitonsa. Avukseen hän saa suloisen Emman, murhatun kauppiaan sisarentyttären.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti