Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jarkko Rantanen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jarkko Rantanen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. lokakuuta 2013

Jarkko Rantanen: Vaikuta tunteisiin! - lisää voimaa tekemiseen

Jarkko Rantanen on kirjoittanut suositun johtamiskirjan josta tätä kirjoittaessa oli Helmetissä 70 varausta: Vaikuta tunteisiin! - lisää voimaa tekemiseen (Talentum, 2013; ISBN 978-952-14-1960-7). Eikä teos ollenkaan huono ole, vaikkakin pelottaa ajatella miten tämän kirjan oppeja saattaisi soveltaa joku yrityksen huippujohtaja viimeisen päälle viritetyllä narsistisella toimintatarmollaan.



Luin Rantasen aiemman kirjan, joka ei ihan huono ollut. Tämä kirja on melko lailla luettelomainen, ja muiden teosten referaattinakin sitä voisi pitää, mutta kyllä Rantasella on omaakin sanottavaa, ja tiivistämisen kykyä. Jo se että tunteille annetaan nimiä ja niistä puhutaan on itsessään mainio juttu.



Rantanen tiivistää reseptimäisellä tavalla ihmisen motivaatiotekijät seitsemään asiaan: kiinnostus, ymmärrys, arvostus, reiluus, hallinta, edistyminen ja mielekkyys.



Näin Rantanen pohtii työn merkityksellisyyden kokemusta:

Merkityksellisyyden tunne on tärkeä, mutta monesti aikamoisen vaikea asia. Se on yksi niistä teemoista, joista on helppo puhua mutta jonka toteuttaminen voi olla yllättävän vaikeaa. On selvää, että ihmiset motivoituvat parhaiten, kun kokevat, että se mitä he tekevät, on merkityksellistä. Mutta miten merkityksellisyyttä lisätään? [...] [V]ain merkitykselliset tavoitteet luovat sisäsyntyistä innostusta ja muita positiivisia tunteita. Minkälaisia tunteita herättävät sellaiset tavoitteet kuin kustannussäästöt, tehostaminen tai myynnin kasvattaminen? Antavatko ne sinulle hyvän syyn ponkaista joka aamu sängystä riemusta kiljaisten töihin? Meidän useimpien kohdalla vastaus on varmaankin "ei". Työ merkitys pitää kaivaa esiin muilla keinoin.


Tässä yhteydessä tuli mieleen Markku Kuisman kirja Yksinkertaisuuden ylistys, jossa hän ihmettelee sitä järjettömyyttä mitä organisaatioissa ja erityisesti niiden johdossa tapahtuu. Auttaisiko Rantasen kirja löytämään järjellisempiä tapoja toimia? Enpä usko, enemmänkin tämä kirja on reseptiopas siihen miten tekemiseen saisi yhä enemmän kierroksia. Mutta onko kierroksilla väliä jos laiva on menossa päin jäävuorta?

torstai 27. lokakuuta 2011

Tunteella! - Voimaa tekemiseen

Jarkko Rantanen paneutuu tunteiden kautta tekemiseen kirjassa Tunteella! - Voimaa tekemiseen (Talentum, 2011; ISBN 9789521415463). Lähtökohta on työelämäkeskeinen - "tunteista enemmän voimaa tekemiseen" - mutta myös muita olemisen ja elämisen aihepiirejä pohdiskellaan.

Jonkinlainen "työn sankarin" eetos kirjan taustalla on, mutta ei kuitenkaan ihan kauhean oravanpyörämäisellä tavalla.

Teoksen osassa 1 - "Tunteet ja suorituskyky" - Rantanen perustelee, miksi eri tyyppisiin tunteisiin on syytä kiinnittää huomiota, tavoitteena hyvä suorituskyky: "[V]oisimme tehdä arjestamme ja työelämästämme valtavan paljon parempaa, mielekkäämpää ja tyydyttävämpää, mutta myös tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa."

Ihan hirveän kovista arvoista tässä ei onneksi ole kysymys: "Ilman tunteita ei synny mitään. […] [K]un tunteet vähenevät, myös mielikuvitus, aloitteellisuus, luovuus, päätöksentekokyky ja kiinnostuneisuus vähenevät."

Rantanen on valinnut pohdiskelunsa kohteeksi 12 perustunnetta, jotka hän on ryhmitellyt neljään luokkaan: uteliaisuus, hämmennys ja hämmästys; viha, inho ja suru; häpeä (nolostuminen) ja ylpeys; myötätunto, hilpeys, innostus ja VAU:n tunne. Ei hassumpi luettelo!

Entä mitä kannattaisi työelämässä tehdä? Yksi mielenkiintoinen idea on ottaa tunteet mukaan suunnitteluun, miksei vaikka strategiatyötä myöten: "Olemme kollegoideni kanssa kokeilleet yksittäisten tunteiden toimivuutta mitä erilaisimmissa tilanteissa: johtamisen keinona, johtoryhmien vauhdittajana, asiakkuuksien hoitamisessa, markkinoinnin ja viestinnän suunnittelussa, hankalien vuorovaikutustilanteiden kohtaamisessa, palkitsemisessa. […] Rohkeimmat johtoryhmät ovat lähteneet miettimään strategiansa toteuttamista yksittäisten tunteiden avulla."

Ei hassumpi kirja; innostuksen tunne on paikoin aika lailla hollilla kirjaa lukiessa.