Julio Cortázar: Tuli on kaikki tulet

Julio Cortázarin novellit kuvaavat maailmaa, joka päällisin päin on kovinkin tuttu mutta samaan aikaan perustavasti pois paikoiltaan: Tuli on kaikki tulet (Teos, 2015; suom. Anu Partanen; ISBN 978-951-851-644-9).



Ihmeellisintä näissä surrealistisissa novelleissa lienee se, että tekstin luettuaan kummalliselta ei tunnu novellissa kuvattu maailma vaan se todellisuus jossa elämme, sokeina omalle itsellemme ja sille maailmalle jossa kuljemme. Ehkäpä maailma nyrjähtäessään sijoiltaan olisikin vähemmän kummallinen kuin se jossa nyt elämme.

Tuli on kaikki tulet on kahdeksan kertomuksen kokoelma, joka edustaa argentiinalaisenJulio Cortázarin täyteläistä luovuutta upeimmillaan. Cortázar tuo proosassaan mestarillisesti arkipäivän surreaalisuuden lukijan kummasteltavaksi. Kukin tarina on kuin pieni kello, jonka jokainen osa toteuttaa järkähtämättä kokonaisuuden päämäärää. Niissä aika saattaa nytkähtää yhtäkkiä vuosia eteen- tai taaksepäin, tai hetket saattavat venyä loputtomiin. Cortázarin kuvaama maailma on alituisessa liikkeessä ja poissa tasapainosta. Se on meille tutun ajan tuolla puolen oleva maailma, jonka lumovoima hetkittäin jopa kauhistuttaa.

Daniel Clowes: Wilson

Tragikomiikka leimaa Daniel Clowesin sarjakuvakertomusta vanhenevasta miehestä, joka kipuilee olemassaolonsa kanssa: Wilson (Like, 2011; suom. Petri Stenman; ISBN 978-952-01-0579-2).



Teos sai vuonna 2011 Eisner-palkinnon "Best graphic album", ja eipä tässä ole syytä kursailla, ansaittu palkinto jos mikä, siinä määrin viiltävästi tässä osutaan maaliin.

Mikä on elämän tarkoitus, se ei ole tämän albumin keskeinen kysymys, mutta elämän tarkoituksesta tai ehkä pikemminkin tarkoituksettomuudesta tässä on kyse, siitä että ihminen on enemmän tai vähemmän poikkipuolin oman elämänsä kanssa.

Tässä tämä, ja sarjakuvien ruutujen välistä on luettavissa paljon lisää.