Näytetään tekstit, joissa on tunniste Linda Howard. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Linda Howard. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. tammikuuta 2017

Linda Howard ja Linda Jones: Frost line

Linda Howard ja Linda Jones tarjoavat viihteellisessä fantasiaromaanissa paketin, jossa on läpikäyvästi teollisen sarjatuotannon makua: Frost line (Piatkus, 2016; ISBN 978-0-349-41394-5).



En tiedä kumpi vähensi lukunautinnon nopeammin minimiin, se että tekstissä ei tuntunut olevan omaperäisyyttä nimeksikään vai se että kirjoittajat selittelivät asioita pitkäsanaisesti ilman että selitys olisi millään lailla vienyt tarinaa eteenpäin tai tuonut siihen uskottavuutta. Kierrätystavaraa koko romaani, ja lukeminen tössähti ensi metreille.



Lenna is Strength, a manifestation of the Tarot card, and powerful beyond reckoning. But when she’s pulled into the human realm and tasked with protecting a young boy, everything is thrown into chaos. Lenna’s not supposed to be here, interacting with mortals. She’s definitely not supposed to be drawn to the sexy mercenary sent to retrieve her by any means necessary.

As a Hunter for magical beings, Caine’s duty is simple: return this compelling, impossibly attractive woman and secure the long lost Tarot deck that made travel between worlds possible. Instead he’s drawn into Lenna’s dangerous rescue mission and blindsided by his growing feelings. But there is more than one enemy to contend with. And as the clock runs out, failure means not just the loss of an innocent life and the woman Caine has come to love, but the destruction of Lenna’s entire world.

perjantai 7. elokuuta 2015

Linda Howard: Shadow woman

Pitkästä aikaa kävin selaamassa millaisia e-kirjoja kirjaston valikoimista löytyy, ja suosituimpien kirjojen joukosta löytyi Linda Howardin romaani Shadow woman (Piatkus, 2013; ISBN 978-0-7499-5584-7).



Romaani kertoo kummallisesta salaliitosta, joka paljastuu pala palalta kun teoksen päähenkilö tajuaa että hänen muistiaan on manipuloitu ja asiat eivät ole siten kun näyttäisi olevan.



Teoksen lukijan pitää moneen otteeseen pyrkiä unohtamaan tarinassa olevat ammottavat aukot - suspension of disbelief - jotta romaanista voisi nauttia. Parhaimmillaan Howardin teksti kyllä etenee näppärästi ja rivakasti, mutta hätäisesti kyhätyltä ja viimeistelemättömältä tämä romaani vaikutti, eikä jättänyt pysyvämpää muistijälkeä.

Lizette Henry wakes up one morning and makes a terrifying discovery: She doesn’t recognize the face she sees in the mirror. She remembers what she looks like, but her reflection is someone else’s. To add to the shock, two years seem to have disappeared from her life. Someone has gone to great and inexplicable lengths to keep those missing years hidden forever. But the past always finds a way to return.

Strange memories soon begin to surface and, along with them, some unusual skills and talents that Lizette hasn’t a clue about acquiring. Sensing that she’s being monitored, Lizette suddenly knows how to search for bugs in her house and tracking devices in her car. What’s more, she can elude surveillance—like a trained agent.




sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Linda Howard: Prey

Linda Howardin romaania voisi kuvailla romanttiseksi jännityskirjallisuudeksi, tai viihdekirjallisuudeksi, johon on ympätty aineksia retkeilystä ja eräoppaan ammatista: Prey (Piatkus, 2011; ISBN 978-0-7499-5559-5). Kirjassa on kahdenlaisia saalistajia, ihmissyöjäksi ryhtynyt karhu sekä henkirikosta hautova psykopaatti.



Vaikka Howard kirjoittaa retkeilystä kohtalaisen uskottavasti, jonkin verran päälleliimatulta tuntuu teoksen kahden eräoppaan ammatti. Howardin punoman tarinan keskipisteessä on johdattaa toistensa kanssa riidoissa olevat ja asiakkaista kilpailevat eräoppaat ansaan, jossa heidän on pakko turvautua toisiinsa. Ja kuinka ollakaan, Angie ja Dare huomaavat että ehkä heillä on enemmän yhteistä kuin olisi voinut kuvitellakaan.

Oikeastaan teoksen kansikuva sopii hyvin teemaan, siinä määrin vähän uskottavalta se vaikuttaa kun kyse kuitenkin on eränkäynnistä hyvin vaativassa vuoristoisessa maastossa.

Melkoista höttöä tämä kirja on, ja tuntui kuin tarina olisi tuttu puolesta tusinasta eri elokuvasta. Ja jonkin verran häiritsi myös Howardin tapa kertoa tarinaa, mikä perustui pikemminkin henkilöiden pohdiskeluihin omasta tilanteesta kuin siitä että he toimisivat tai tekisivät jotakin.