Taneli Eskola: Rajanylityksiä - ajan ja paikan vuoropuhelu suomalaisessa maisemavalokuvauksessa

Taneli Eskolan tekstit rytmittävät tätä kiinnostavaa katsausta suomalaiseen maisemavalokuvaukseen, maiden rajat ja aikakaudet ylittäen: Rajanylityksiä - ajan ja paikan vuoropuhelu suomalaisessa maisemavalokuvauksessa (Musta taide, 2005; ISBN 952-9851-66-9). Teoksen englanninkielinen nimi on Boundary crossings - temporal dialogues in Finnish landscape photography.



Tiedemies ja tutkimusmatkailija J.G. Granö oli taitava valokuvaaja, ja hänen kuvansa tuovat nykyajan valokuvaajien tuotantoon mielenkiintoista historiallista perspektiiviä. Alla oleva Granön valokuva vuodelta 1916 kuvaa Venäjän Altaita, ja melkoisen jylhä on tämä maisema, ja mainiosti teksti myös kertoo miltä tuntuu vaeltaa tässä ympäristössä, mitenkään helppoa se ei ole.



Näin Granö kuvaa tuntojaan Altai-teoksessa, jota kirjassa lainataan:

Niin kuin yksi ainoa päivä, niin vuodet ovat ohitseni vierineet. Mitä katkeraa olen niiden aikana kärsinyt, mitä makeaa maistanut, mitä kyynelin, mitä ilolla vastaanottanut, — kaikki on soljunut kuin veden mukana pois ja näkyvistäni häipynyt. Ainoastaan muisto on vahajäjennöksen tavoin jäänyt sydämeeni.

Lainasin teoksen kirjastosta oikeastaan Pentti Sammallahden valokuvien takia, mutta eivät Granön, Jorma Purasen ja Taneli Eskolan valokuvat nekään jättäneet kylmäksi. On epäilemättä niin että kaikkien näiden neljän valokuvaajan tuotantoon on perehdyttävä jatkossa tarkemmin.

Pentti Sammallahti

Tämän teoksen nimi on sama kuin teoksessa esitettyjen valokuvien tekijä, siis valokuvaajasta ja hänen työstään tässä on kyse: Pentti Sammallahti (Musta taide, Finnfoto, 1996; ISBN 952-9851-10-3). Teos liittyy vuonna 1996 pidettyyn valokuvanäyttelyyn Gallen-Kallelan museossa. Teoksessa on Jukka Mallisen ja Taneli Eskolan kirjoittamia tekstejä valokuvista ja valokuvakirjojen teosta.

Sivuja tässä pehmeäkantisessa kirjassa on 108, joista kahdeksan on taitettuina, jotta leveät valokuvat mahtuvat esille riittävässä koossa. Kirjassa oli jonkin verran kulumisen jälkiä, mutta nautittavaa katseltavaa teos joka tapauksessa oli, eikä painojälkeä voi hirveästi moittia.

Melkoista mustavalkoisen valokuvan runoutta tämä teos tarjoaa lukijalle ja katselijalle. Toisaalta tuntui kyllä myös siltä, että teos oli hiukan irrallinen, ehkä parhaimmillaan se on ollut nimenomaan näyttelyn yhteydessä, siellä saatujen kokemusten herättelijänä jälkikäteen.

Lumen maisema - Taneli Eskola talven kuvaajana 1971-2010

Kirja Lumen maisema - Taneli Eskola talven kuvaajana 1971-2010 (Hämeenlinnan Taidemuseo, 2010) on valokuvanäyttelyyn liittyvä antologia, josta käy ilmi Eskolan osaaminen talven kuvaajana. Tosin pienehkö kirja ei pysty tuomaan esille pigmenttivedosten katselukokemusta, mutta hyvä tämäkin.

En Eskolan valokuviin ollut aiemmin - ainakaan muistaakseni - tutustunut. Tämä teos oli mielenkiintoinen ensikosketus valokuvaajaan joka tuntuu olevan kotonaan vähäeleisten mutta paljon puhuvien teemojen parissa. Monet värivalokuvistakin ovat lähes mustavalkoisia, ja joissakin mustavalkokuvissa tuntuu olevan paljonkin sävyjä, melkein niissä aistii talven niukat värit.

Mainio teos, olkoonkin "vain" näyttelyn antologia.

Löytöretki Helsinkiin: paikkoja, polkuja, puutarhoja

Taneli Eskola ja Julia Donner ovat tehneet hienon valokuvakirjan Helsingistä: Löytöretki Helsinkiin: paikkoja, polkuja, puutarhoja (Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2008; ISBN 9789524681476).

Eskola on toiminut valokuvaajana ja Donner kirjoittajana. Kirja lähestyy kaupunkia ikään kuin puutarhana, tai metsänä jossa vaelletaan, löytäen tuoreita ja omaperäisiä näkökulmia tuttuihin maisemiin.

Pidin erityisesti valokuvista. Teksti oli ehkä makuuni turhan abstraktia, akateemista. Mutta valokuvat, ne olivat laadukkaita ja mukana oli aika monta sellaista jotka saivat viipymään pitkään niiden parissa. Hienoja oivalluksia.

Kirjan lopussa oli vielä valokuvaajan jälkisanat, ja siellä oli mainioita huomioita, esimerkiksi Mikko Rimmisen kirjoittaman Pussikaljaromaanin tapahtumapaikoista. Helsinki, tuoreesti nähtynä.

Nyt kun elokuvateattereihin tuli Pussikaljaelokuva, on mielenkiintoista verrata tämän kirjan ja elokuvan kuvamaisemia. Elokuva-arvioiden perusteella näyttää, että vähän samaa tyyliä siellä on haettu kuin tässä kirjassa.

Joka tapauksessa Löytöretki Helsinkiin on hieno valokuvakirja, ja omintakeinen näkymä Helsingin olemukseen. Kuvia kestää katsoa pitempäänkin.