Peter May: Kriitikko

Peter May jatkaa rikostutkija Enzo Macleodin tarinaa kirjasarjan toisessa osassa, jossa ratkotaan poliisilta selvittämättä jääneitä rikoksia Ranskassa viinien ja viininviljelyn puitteissa: Kriitikko (Moreeni, 2012; suom. Nina Mäki-Kihniä; ISBN 978-952-254-123-9).



May osaa kirjoittaa sujuvasti, mutta jonkinlaista laskelmointia olin kirjassa havaitsevinani, eräänlaista matkailuopasmaisuutta, puhumattakaan hehkuttelusta erilaisten viinien ja niiden maistelemisen tiimoilla. Kun en viinejä tunne, tämä puoli kirjasta jäi jotakuinkin hämäräksi, ja varmaankin viinien harrastajalla olisi yhtä ja toista sanottavaa siitä onko May saanut faktansa kohdalleen.

Tarina sinänsä kyllä rullasi eteenpäin mallikkaasti, joskin sattumilla oli kirjan juonessa yllättävän iso rooli, mitä voi pitää miinuksena jos tykkää perinteisistä dekkareista joissa tutkijan äly on se joka ratkaisee. Mutta meni tämä kurkusta alas näinkin.

Peter May: Poikkeuksellisia ihmisiä

Peter May tarjoaa Ranskaan sijoitetun jännärin, jossa yritetään ratkaista poliisilta aikoinaan selvittämättömäksi jäänyt henkirikos: Poikkeuksellisia ihmisiä (Moreeni, 2011; suom. Nina Mäki-Kihniä; ISBN 978-952-254-069-0).



Jahas, mitä tästä jännäristä oikein voisi sanoa? No, kohtalaisen mielenkiintoinen asetelma tässä sinänsä on, mutta paikka paikoin romaanissa oli siinä määrin epäuskottavia käänteitä että olin jättää lukemisen kesken. Kuitenkin luettua tämä teos tuli, ja saattaapa olla että joskus tulevaisuudessa vielä palaan yliopistoprofessori Enzo Macleodin seikkailujen pariin.

Peter Mayn vauhdikkaan uuden jännärisarjan sankari on skotlantilais-italialainen yliopistoprofessori Enzo Macleod, joka on muuttanut Ranskaan jättäen taakseen rikospaikkatutkijan uransa ja hajonneen avioliittonsa. Vedonlyönnin seurauksena Enzon on selvitettävä nippu Ranskan poliisin ratkaisemattomaksi julistamia henkirikoksia. Aseenaan terävä älynsä hän käy työhön ja koettaa selviytyä samalla ranskalaisen byrokratian ja oman tunne-elämänsä mutkikkaista kiemuroista. Selvittämättömillä murhilla on kuitenkin tekijänsä, jotka eivät halua jäädä kiinni, ja pian Enzo huomaakin, etteivät laboratorioissa vietetyt vuodet ole valmentaneet häntä niihin tilanteisiin, joihin liian utelias murhatutkija saattaa joutua. Yllättävät juonenkäänteet ja tihentyvä jännitys pitää lukijan otteessaan loppuhuipennukseen saakka.