Joann Sfar, Lewis Trondheim ja Manu Larcenet: Dungeon parade, Volume 2 - Day of the toads

Näitä Dungeon-sarjakuvakirjoja on ilmestynyt niin paljon, että alan jo unohtaa mitkä olen lukenut ja mitkä en. Lainasin kirjastosta kaksi teosta, joista toisen olin jo lukenut, mutta tätä en: Dungeon parade, Volume 2 - Day of the toads (NBM, 2007; käännös englanniksi Joe Johnson; ISBN 978-1-56163-507-8).



Mitä tästä nyt olisi sanottavissa? Mainiosti tämä huumoripitoinen fantasiatarina pitää kutinsa, ja vaikka toistoa näissä kirjoissa on melkoisesti, säännöllisin välein nautittuna nämä kirjat ovat riemastuttava elämys, vaikkapa tällä kertaa seikkailu linnan viemäriverkoston uumenissa.

Joann Sfar, Lewis Trondheim ja Boulet: Dungeon zenith, Volume 3 - Back in style

Kirjoittajapari Joann Sfar ja Lewis Trondheim on saanut tällä kertaa sarjakuvan piirtäjäksi Bouletin, eikä tulos ole hassumpi, tässä on mainiota underground-henkeä: Dungeon zenith, Volume 3 - Back in style (NBM, 2009; käännös englanniksi Joe Johnson; ISBN 978-1-56163-550-4).



Kirjassa jatketaan Herbertin seikkailuja Dungeon-fantasiamaailmassa. Isis haluaa naimisiin Herbertin kanssa, mutta hänet halutaan naittaa toiselle. Ja lisäksi Herbert päättää palata kotikonnuilleen valepukuun sonnustautuneena. Kirjassa on mainioita oivalluksia ja mustaa huumoria riittämiin, mutta ehkä on tullut jo liian monta näitä kirjoja luettua, tauon paikka on tässä.

Joann Sfar ja Lewis Trondheim: Dungeon zenith, Volume 2 - The Barbarian princess

Joann Sfar ja Lewis Trondheim tuovat fantasiasarjakuvaansa tällä kertaa uuden hahmon, barbaariprinsessan, jonka kohtalona näyttäisi olla naimisiinmeno korkeimman vallanpitäjän kanssa, vaikka oma mieli muuta sanoisi: Dungeon zenith, Volume 2 - The Barbarian princess (NBM, 2003; käännös englanniksi Joe Johnson; ISBN 978-1-56163-421-7).



Ja mitä siitäkin tulisi, jos prinsessa yrittäisi karata jonkin vähempiarvoisen kanssa, vaikkapa sellaisen jonka sankarillisuus on vähintäänkin kyseenalaista. Mutta toisaalta, ainahan voi olla kaikenlaisia yllätyksiä luvassa, ja loppujen lopuksi saattaa prinsessalla olla aivan oma tahto, joka puuttuu peliin tilaisuuden tullen.

Joann Sfar, Lewis Trondheim ja Manu Larcenet: Dungeon parade, Volume 1 - A dungeon too many

Joann Sfar, Lewis Trondheim ja Manu Larcenet tarjoilevat humoristisen fantasiasarjakuvan, jossa on niin kolkkoja tyrmiä kuin pelottavia hirviöitäkin: Dungeon parade, Volume 1 - A dungeon too many (NBM, 2006; käännös englanniksi Joe Johnson; ISBN 978-1-56163-495-8).



Näissä sarjakuvissa seikkaillaan vähän meidän maailmaamme muistuttavassa todellisuudessa, ja monenlaiset nykymaailman ilmiöt saavat vastineensa fantasiamaailmassa. Tällä kertaa sarjakuva tuntuu ottavan kantaa liikemaailman pelisääntöihin ja kilpailuun yritysten kesken.



Huumori on paikoin melkoisen mustaa, mutta tarinassa tuntuu sykkivän lämmin hirviön sydän.

Joann Sfar ja Lewis Trondheim: Dungeon zenith, Volume 1 - Duck heart

Joann Sfar ja Lewis Trondheim ovat tehneet sarjakuvakirjan, joka on Helmetissä saanut viisi tähteä (viisi arviointia), ja jos nyt tähtiä lähtisin kirjoille antamaan, melko lailla samalla linjalla olisin, sen verran vinon huumorin ystävä olen: Dungeon zenith, Volume 1 - Duck heart (NBM, 2003; käännös Joe Johnson; ISBN 978-1-56163-401-9).



Teoksen päähenkilö ei ole Aku Ankka, vaikka ankkahahmosta kyse onkin, sillä nyt ollaan vähemmän disneymäisen ja enemmän kieroutuneen huumorintajun maailmassa, jossa miekka ja magia -tyylinen kerronta kohtaa monenmoista nykypäivän ilmiötä kuten vaikkapa liikkeenjohdon muodikkaan ismit.



Ja mikä parasta, näitä kirjoja on ilmestynyt kokonainen pino, joten luettavaa riittää joksikin aikaa.

Joann Sfar: Rabbin katti 2 - Maanpäällinen paratiisi

Joann Sfar jatkaa puhuvan kissansa tarinaa tässä kirjassa, jossa juutalaiset elävät elämäänsä Afrikassa, yrittäen tulla toimeen maailmassa joka tuntuu muuttuvan yhä vieraammaksi: Rabbin katti 2 - Maanpäällinen paratiisi (Egmont, 2007; suom. Kirsi Kinnunen ja Saila Kinnunen; ISBN 978-952-469-761-3).



Kirjan tarinat ovat lempeän tunnelmoivia, näissä ei ole isoa dramatiikkaa, mutta jollain tavalla ne kuitenkin pyrkivät valottamaan maailman tilaa, niitä kummallisia käänteitä joita elämä väistämättä tuo mukanaan. Mikä on ihmisen paikka elämässä, ja millaista elämän oikeastaan pitäisi olla?

Joann Sfar: Pikku Vampyyri menee kouluun

Lainasin tämän lastensarjakuvan Joann Sfarin nimen takia, sen verran kovan vaikutuksen hän on tehnyt sarjakuvantekijänä, eikä tarina pettänyt yhtään. Ja tyttärenikin piti teoksesta melkoisesti: Pikku Vampyyri menee kouluun (Arktinen banaani, 2004; suom. Kaisa Kukkola; ISBN 952-9809-89-1).



Ei tee mieli pilata hyvää tarinaa paljastamalla siitä liikkaa, sanottakoon vain että teos kertoo lapuudesta, kuolemasta, kaveruudesta ja kaikesta tämmöisestä sortumatta disneymäiseen siirappisuuteen.

Oikein mainio kertomus, jossa voi myös aistia toiseuden ja vierauden teemoja, kuvausta siitä millaista on tuntea olevansa erilainen olento kuin muut, ja samalla kuitenkin samanlainen.

Joann Sfar: Rabbin katti

Joann Sfar kertoo tarinan Algerian juutalaisista 1930-luvulla. Satuun viittaavat elementit yhdistyvät realistiseen pohdintaan perheen merkityksestä, ja samalla kerrotaan sukukronikkaa jossa tarinoilla on keskeinen merkitys: Rabbin katti (Egmont, 2006; suom. Kirsi Kinnunen ja Saila Kinnunen; 978-952-469-567-1).



Helmetissä teos oli saanut täyden viisi tähteä (yhdeksän arviota), ja vaikea on mennä vastaan väittämään, niin lumoavasti tämä tarina on piirretty, ja niin hienosti huumori kytkeytyy rosoisen uskottavaan kuvaukseen ihmishahmoista jotka elävät ikään kuin ajasta irrallaan.