Fredrik Forsberg et al.: Kalaallit Nunaat - matkakohteena Grönlanti

Fredrik Forsberg et al. ovat toimittaneet ja kirjoittaneet matkaoppaan Grönlannista kiinnostuneille: Kalaallit Nunaat - matkakohteena Grönlanti (Uppik - Ystävyysseura Suomi-Grönlanti, 2011; ISBN 978-952-92-9161-8).



Oppaasta käy varsin hyvin ilmi Grönlannin omaperäinen maantiede ja ihmisasutusta siellä kohtaavat haasteet. Turismista puhutaan, samaten siitä millaista arkipäivän elämä Grönlannissa on vuodenaikojen ja ilmastonmuutoksen puitteissa.

Uppik-yhdistyksen selkeä ja havainnollinen opaskirjanen Grönlantiin matkaaville ja matkaa suunnitteleville. Opas sisältää perustietoa Grönlannista ja sen historiasta, kulttuurista, taiteesta, kirjallisuudesta sekä hyödyllisiä vinkkejä matkailijoille. Lopussa pieni grönlantisanasto. Mustavalkokuvitus.

Sisältö: Käytännön ohjeita Grönlantiin matkustavalle, Grönlannin kiertomatka, Elinolot, Historia ja kulttuuri, Unohtumattomia elämyksiä, Muuta.

Kerkko Hakulinen ja Olavi Heikkinen: Suomalaiset Aasian-kävijät

Kerkko Hakulinen ja Olavi Heikkinen ovat toimittaneet kirjan tutkijoista jotka kulkivat Aasian suunnalla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa: Suomalaiset Aasian-kävijät (Kirjayhtymä, 1980; ISBN 951-26-1876-1).



Kirja perustuu esitelmäsarjaan, jonka Helsingin seudun maantieteellinen yhdistys Maanpiiri järjesti vuonna 1979. Kirjassa käsiteltävät tutkijat ovat M. A. Castrén, G. A. Wallin, A. E. Nordenskiöld, C. G. Mannerheim, J. G. Granö, G. J. Ramstedt ja Sakari Pälsi.

Monet aikoinaan kiinnostavista tieteellisistä päätelmistä ovat myöhemmin osoittautuneet vääriksi, kuten esimerkiksi suomen kielen ja suomalaisten alkukotiin liittyvät tutkimukset, mutta kiinnostavia nämä tutkimusmatkailijat ja heidän retkensä siitä huolimatta edelleen ovat. Kohteena oli yhtä lailla Koillisväylä, Siperian suunnan vuoristot kuin Arabian niemimaa.

Kirjassa on mainiot minielämänkerrat, joista löytyy perustiedot kustakin käsitellystä tutkijasta. Teksteissä kerrotaan paitsi kunkin henkilön matkoista myös siitä, millaisista lähtökohdista nämä retket tehtiin. Rahoituksen saaminen oli usein hankalaa, eikä tieteen tekeminen näissä oloissa ollut helppoa.

Mutta hyvin nämä suomalaiset sankarit selvisivät ankarissakin olosuhteissa, ja kukin omalta osaltaan tarjosi uutta näkemystä senaikaiseen käsitykseen maailmasta.





Lainasin kirjan J. G. Granön takia, mutta erityisesti kirjasta jäi mieleen Sakari Pälsi, jonka tutkimuksiin ja erityisesti valokuviin on kyllä tutustuttava tarkemmin.

Koillisväylän löytäjä - tutkimusmatkaaja Adolf Erik Nordenskiöld Jäämerellä

Markku Löytönen on tehnyt tekstin ja Riikka Jäntti kuvat tähän hienoon lastenkirjallisuudeksi luokiteltuun teokseen, joka kyllä sopii luettavaksi kaikenikäisille: Koillisväylän löytäjä - tutkimusmatkaaja Adolf Erik Nordenskiöld Jäämerellä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005; ISBN 951-746-709-5). Luulen että olen lukenut tätä kirjaa aiemminkin, mutta niin vain löysin siitä paljon uutta.

Kirja on lyhyt, 46 sivua, ja sivuille on saatu mahtumaan tekstiä ja kuvitusta ilman että taitto tuntuu tunkkaiselta. Joissakin kohti tuntui siltä kuin kieli hiukan takeltelisi, mutta toisaalta tämä oikeastaan sopii teoksen historialliseen luonteeseen.

Nordenskiöld oli melkoisen taitava tutkimusmatkailija, ja erittäin perusteellinen valmisteluissaan ja toimissaan niin että vaikka Vega-alus juttui jäihin ei silti ollut mitään hätää.

Joulukuusta ei ollut muistettu ottaa mukaan, mutta sen sijaan laivalla oli mukana lehden kokonainen vuosikerta niin että joka päivä "ilmestyi" uusi lehden numero. Ja aina löytyi syitä järjestää juhlia keventämään arkea.

Sinisten maisemien mies - J.G. Granön tutkijantie 1882-1956

Allan Tiitta kertoo kiehtovan elämäntarinan: Sinisten maisemien mies - J.G. Granön tutkijantie 1882-1956 (SKS, 2011; ISBN 9789522222923). Kirja kertoo maantieteestä, joka oli kehittymässä itsenäiseksi tieteeksi, ja samalla se kertoo niin Suomen historiasta kuin Granöstä tutkijana ja yksityishenkilönä.

Kirjan takakannessa kuvataan teosta näin: "Granö oli Siperiaa ja Altai-vuoristoa kierrellyt tutkimusmatkailija, tietokirjailija ja valokuvaaja, yliopisto-opettaja, maanpinnanmuotojen ja maisemien tutkija, maisematieteen teorian kehittäjä ja tärkeä kansallinen vaikuttaja."

Kirja on kaikkea tätä, ja sen lisäksi myös erinomainen kuvaus tieteellisestä tutkimusmenetelmästä, joka ei ole todellisuudessa ollenkaan niin suoraviivainen kuin jälkikäteen joskus on kuviteltavissa. Tiitta kuvaa esimerkillisesti myös sivupolkuja ja harharetkiä sekä monenlaisia vastoinkäymisiä joita tutkimukseen liittyy.

Itseäni kiehtoi kirjassa aivan erityisesti sen valokuvat, ja niissä Granö oli mestari. Tiitta kirjoittaa: "Hänen valokuvansa olivat kansainvälistä tasoa, mutta oliko hän ottanut ne tutkijana vai taiteilijana. [...] Ehkä luontevinta on pitää häntä maiseman mestarina, jonka työskentelyssä taiteellinen näkemys limittyi saumattomasti tutkimuksellisiin tavoitteisiin."

Siis: sekä tutkija että taitelija; taiteilija ja tutkija. Jo tämä on syy perehtyä siihen, millainen oli Granön elämä.