Näytetään tekstit, joissa on tunniste Riikka Jäntti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Riikka Jäntti. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. marraskuuta 2012

Koillisväylän löytäjä - tutkimusmatkaaja Adolf Erik Nordenskiöld Jäämerellä

Markku Löytönen on tehnyt tekstin ja Riikka Jäntti kuvat tähän hienoon lastenkirjallisuudeksi luokiteltuun teokseen, joka kyllä sopii luettavaksi kaikenikäisille: Koillisväylän löytäjä - tutkimusmatkaaja Adolf Erik Nordenskiöld Jäämerellä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005; ISBN 951-746-709-5). Luulen että olen lukenut tätä kirjaa aiemminkin, mutta niin vain löysin siitä paljon uutta.

Kirja on lyhyt, 46 sivua, ja sivuille on saatu mahtumaan tekstiä ja kuvitusta ilman että taitto tuntuu tunkkaiselta. Joissakin kohti tuntui siltä kuin kieli hiukan takeltelisi, mutta toisaalta tämä oikeastaan sopii teoksen historialliseen luonteeseen.


Nordenskiöld oli melkoisen taitava tutkimusmatkailija, ja erittäin perusteellinen valmisteluissaan ja toimissaan niin että vaikka Vega-alus juttui jäihin ei silti ollut mitään hätää.

Joulukuusta ei ollut muistettu ottaa mukaan, mutta sen sijaan laivalla oli mukana lehden kokonainen vuosikerta niin että joka päivä "ilmestyi" uusi lehden numero. Ja aina löytyi syitä järjestää juhlia keventämään arkea.

perjantai 17. helmikuuta 2012

Kuka on nähnyt tuulen? Runoja ja satuja maailmalta

Tämä kokoelma on mainio näyte Kirsi Kunnaksen taidoista lapsille suunnattujen runojen ja tarinoiden suomentamisessa: Kuka on nähnyt tuulen? Runoja ja satuja maailmalta (WSOY, 2011; ISBN 978-951-0-36461-1). Kuvituksen ovat tehneet Riikka Jäntti, Anne Peltola ja Pia Westerholm.

Kirjassa oli monen monta hienoa yllätystä, muun muassa Walt Whitmanin ja T. S. Eliotin runot, jotka Kunnas on saanut soimaan suomen kielellä. Ja vaikka sanotaan että runo ei voi olla humoristinen, tämä sopii melkeinpä vastaesimerkiksi, runo "Koivut", kirjoittajana Walter Pritchard Baten:

Koivut valkeat, solakat,
metsän hämyssä hohtavat.
Yöksi päivää luulevat kyllä,
kun niillä on yöpaidat yllä.

Kirjassa oli tässä runossa painovirhe, siinä luki "mesän" kun piti olla "metsän". Yleisesti ottaen kirjan oikoluku kyllä oli huolellisesti tehty.

Eikä kuvituksenkaan suhteen ole valittamista, vaikkakin se että kolme hyvin erityylistä kuvittajaa ovat tässä esillä sai paikka paikoin tuntumaan että kirja olisi vähän kursimalla kasaan tehty, kokonaisuus siitä vähän kärsi. Mutta lukemaan ja katsomaan houkutteleva kokonaisuus tämä kirja on kuvituksen hajanaisuudesta huolimatta.