Näytetään tekstit, joissa on tunniste navajot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste navajot. Näytä kaikki tekstit

lauantai 1. joulukuuta 2012

Ensimmäinen kotka

Tony Hillerman tekee melkoisen vaikutuksen tällä navajointiaanien pariin sijoitetulla dekkarilla: Ensimmäinen kotka (Otava, 2000; suom. Juhani Rossi; ISBN 951-1-15979-8). Sivuja teoksessa on 299, enemmän kuin aiemmin lukemissani Hillermanin dekkareissa, mutta mitenkään pitkältä ei kirja tuntunut.

Tarinassa on mukavasti erilaisia aineksia, jotka kietoutuvat toisiinsa. Jälleen kerran päähenkilöinä ovat poliisi Jim Chee ja hänen eläkkeelle jäänyt entinen esimiehensä Joe Leaphorn.

Tarinassa liikutaan tartuntatautien parissa, kyse on eläimistä ihmisiin kirppujen välityksellä tarttuvista tappavista infektioista. Eräs tutkija katoaa jäljettömiin autoineen päivineen, ja samaan aikaan samoilla seuduilla surmataan poliisi. Mitä oikein on tekeillä?

Hillerman kirjoittaa mukavan kiireettömästi, mikä myös kuvastaa navajokulttuuria jossa arvostetaan hiljaisuutta ja osataan pysähtyä odottamaan. Tältäkin osin kirja on mainio vaihtoehto nykyisin jyrääville erikoisefekteillä ladatuille jännäreille, joissa koko ajan pitää tapahtua uutta ja jännittävää.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Langennut mies

Tony Hillerman kirjoitti "navajodekkareita", jotka ovat osoittautuneet vallan mainioiksi. Sarjassa kuudes on Langennut mies (Otava, 1998; suom. Ilkka Rekiaro; ISBN 951-1-15067-7). Tämäkin kirja on lyhyt, 236 sivua, ja mietiskeleväinen, joku voisi joka puhua "slow life" -ajattelusta kirjan taustalla.

Kirjan päähenkilöt ovat tutut, Joe Leaphorn, joka on jäänyt poliisista eläkkeelle, ja Jim Chee, joka suunnittelee naimisiin menoa ja on nyt edennyt esimiestehtäviin.

Kirja kuvaa navajokulttuuria mielenkiintoisella tavalla, esimerkiksi sitä miten navajoilla ei ole kilpailuviettiä ja miten hiljaisuudelle annetaan tilaa. Minne tässä nyt kiire olisi?

Kirjan tarina on kudottu vuorikiipeilyn tai ehkä pikemminkin kalliokiipeilyn ympärille, ja samaan aikaan tutkitaan myös kummallisia karjavarkauksia joissa tuntuu olevan ammattilainen asialla.

Tykkäsin kovasti, ja pistin saman tien varaukseen sarjan seuraavan teoksen Ensimmäinen kotka, joka on tietääkseni viimeinen sarjasta suomennettu kirja. No, jos se on yhtä hyvä, täytyy jatkaa eteenpäin englanniksi.