Tea Karvinen: Kansallispuistot - maamme luonnon helmet

Tea Karvinen tarjoaa komean paketin suomalaista luontokokemusta, esitellen kaikki 40 kansallispuistoa: Kansallispuistot - maamme luonnon helmet (Docendo, 2017; ISBN 978-952-291-372-2).



Kirjassa on omakohtaisen kokemuksen tuntua, ja vaikka yksittäisistä kohteita ei kovin perusteellista kuvausta tähänkään sivumäärään saa mahtumaan, paljon on silti päätynyt mukaan. Kuvitus onnistuu viestimään kansallispuistojen ominaispiirteistä, mikä ei ole helppoa sekään.

Ainutlaatuinen valokuva- ja tietokirja maamme hienoimmista luontokohteista.

Kirja esittelee kaikki Suomen 40 kansallispuistoa Saaristomereltä Lemmenjoelle, uusimpana kesäkuussa 2017 avattava Hossa. Se kertoo kansallispuistojen upeimmista kohteista ja tuo esille kunkin puiston erityispiirteet. Jokaisella kansallispuistolla on oma tarinansa.

Mielenkiintoiset käytännön kokemukset elävöittävät tietoainesta ja vievät lukijan mukaan maastoon. Taustalla ovat yli sadan asiantuntijan paikan päällä, erilaisilla retkillä tehdyt haastattelut. Kaiken kruunaavat asialleen omistautuneen valokuvaajan upeat kuvat.

Kirja kannustaa ihmisiä ulos omille tutkimusmatkoilleen, oli se sitten lähiympäristöön tai Lapin tuntureille. Mitä enemmän ihminen viettää aikaa luonnossa, sitä enemmän hän haluaa ymmärtää ympäristöään ja ottaa asioista selvää.

Valtioneuvoston kanslia on hyväksynyt kirjan osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 virallista ohjelmaa. Kirja on osa laajempaa hanketta, johon kuuluu myös koulukierroksien ja luontoiltojen järjestäminen eri puolilla Suomea sekä kiertävä valokuvanäyttely.

Tea Karvinen on rovaniemeläinen ammattiluontokuvaaja ja toimittaja, joka on vuodesta 2010 lähtien viettänyt yli 700 päivää Suomen kansallispuistoissa.

Pekka Ervasti: Paska reissu - mutta tulipahan herkuteltua

Pekka Ervastin erätarinoita pursuavaa kirjaa sai odottaa kohtalaisen tovin ennen kuin se Helmetin kautta tuli luettavaksi: Paska reissu - mutta tulipahan herkuteltua (Kustannusosakeyhtiö Otava, 2017; ISBN 978-951-1-31052-5).



Kirjan erätarinoissa on pähkähulluja käänteitä, mikä varmaankin on selitys teoksen suosiolle. Asiat eivät välttämättä tapahdu niin kuin on suunniteltu, yllätysten höystämiä tarinoita piisaa rutkan rempseästi kerrottavaksi.

Rempseän reteällä otteella kirjoitettu erä- ja ruokakirja

Mikä onkaan mahtavampaa kuin riisua läpimärät rytkyt päältään, relata saunassa - jos halot ovat poikkeuksellisesti kuivia - ja istahtaa savuttavan öljylampun valossa nauttimaan riista-ateriaa raaka-aineista, jonka joku poikkeuksellisen onnekas erämies on joskus jostakin saanut.

Joel Ahola: Vaellus Suomessa - elämyksiä ja opastusta

Joel Aholan teos kuvaa suomalaista luontoa ja ympäristöä pohjoisesta etelään, vaellusta maan halki, sekä yksin että muiden kulkijoiden rinnalla: Vaellus Suomessa - elämyksiä ja opastusta (Readme.fi, 2017; ISBN 978-952-321-413-2).



Teoksessa on jonkin verran samaa tunnelmaa kuin Per ja Bjœrn Simonsenin teoksessa Kesytön erämaa - vaellus Norjan halki, erona se että Ahola tekee vaelluksen pätkissä eikä pyri samanlaiseen äärikokemukseen kuin norjalaiset kollegat.

Teos nappasi kiinni eikä päästänyt otteestaan. Kirjoittaja osaa taitavasti koukuttaa lukijan kunkin vaellusosuuden teemaan ensimmäisestä lauseesta alkaen. Jotkin kirjassa kuvatut maisemat ovat itselleni tuttuja päiväretkiltä, mikä toi omaa kiinnostavuutta teoksen lukemiseen.

Luonnon erityispiirteet sekä korpien kulttuuri ja historia muuttuvat siirryttäessä Suomenlahden merialueilta järvien ja salomaiden kautta pohjoisen tuntureille ja paljakalle. Kirjailija vaelsi 22 viikon pituista etappia muodostaen retkien helminauhan, joka kulki läpi näiden kaikkien kansallisaarteiden. Matka taittui meloen, patikoiden, soutaen sekä hiihtäen, ja yösija löytyi teltasta, laavusta, autiotuvasta tai lumikammista.

Vaellus Suomessa -kirja esittelee vaellussarjan Itäiseltä Suomenlahdelta Utsjoelle, Euroopan unionin pohjoisimpaan kolkkaan antaen vastauksen kysymykseen: millaista on vaeltaminen Suomessa?

Kirja vie lukijan kepeän kesäillan auringonlaskusta 40 asteen pakkaseen. Joutuisat neulaspolut ja leikkisät laineet vaihtuvat välillä myrskyävään järvenselkään ja upottaviin umpihankiin. Matka taittuu yhtä lailla syyssateessa ja kaamoksen pimeydessä kuin keväthankien kimalluksessa ja kesän ennätyshelteessä. Tarina esittelee luontomme rikkauden, retkikohteiden runsauden ja vaeltamisen kaikkina vuodenaikoina. Lukuisat vinkit ja tieto-osiot auttavat lukijaa omien retkien suunnittelussa ja välttämään pahimmat virheet.

Päiväkirjamerkinnät päästävät lukijan kokemaan ja tuntemaan millaista ajatusten piinaa on yksinäinen hetki lumimyrskyssä keskellä erämaata. Vaeltaja tietää miltä tuntuu, kun lusikka jäätyy kiinni huulin tai joen jää pettää kulkijan alta. Toisaalta eräelämän herkulliset yksityiskohdat ja mukana kulkevien ystävien kanssa koetut hetket nostavat riemun ja tunnelman leiritulen kipinöiden tavoin kohti taivasta. Matka vie korvesta erämaahan - ja elämyksestä toiseen.

Matti Kettunen: Kalavesiltä ja karhumailta

Matti Kettunen tarinoi monenmoista juttua kalastamisesta, asiasta toiseen polveillen, mutta sujuvasti juonesta kiinni pitäen: Kalavesiltä ja karhumailta (Karisto, 2016; ISBN 978-951-23-6182-3).



Kirjassa kerrotaan kalastamisesta siihen melkolailla uppoutuneen ihmisen näkökulmasta, esimerkkinä vaikkapa se kun uistinten keräilijä saa nähtäväkseen matkalaukullisen puoli vuosisataa vanhoja uistimia. Rahakin vaihtaa omistajaa, mutta sekä myyjä että ostaja ovat ilmeisen tyytyväisiä.

Isän ja pojan kalareissu hyisellä Höytiäisellä. Tenon elokuista taikaa. Loppusyksyinen metsästysreissu ja tarinointia nuotiotulilla. Paluu lapsuuden virvelikalastukseen. Matti Kettunen kuvaa kokoelmassaan Kalavesiltä ja karhumailta elävästi ja todenmakuisesti kalamiehen arkea ja juhlaa. Kokoelma sisältää myös joitakin metsästystarinoita.

Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen: Suomen rotkot

Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen ovat tehneet paksun ja vaikuttavanoloisen kirjan sadoista Suomesta löytyvistä luontokohteista: Suomen rotkot (Salakirjat, 2014; ISBN 978-952-5774-62-7).



Kirja on massiivinen, mikä sinänsä sopii kirjan sisältöönkin, kuvauksiin rotkoista kuruista ja kanjoneista. Teos ei missään nimessä ole helposti taskussa tai repussa mukana kuljetettava, mutta toisaalta yksikin kirjan kohteista riittää vähintäänkin päiväretken kohteeksi.

Suomen rotkot esittelee kotimaamme komeimmat rotkomuodostumat Ahvenanmaan eteläisiltä saarilta aina Utsjoen pohjoisiin erämaihin. Kirjan tietojen avulla löydät oman kotiseutusi ja lomakohteesi kiehtovimmat rotkot, kurut, uurot, lukot ja rotit sekä pääset tutustumaan näiden luonnonihmeiden syntytapoihin sekä historiaan, legendoihin ja kansantarinoihin, joita hämyisten rotkojen ympärille on muodostunut. Teos sisältää tiedot yli 500 kotimaisesta rotkosta, kurusta ja kanjonista. Kohteista 150 esitellään runsaalla värikuvituksella, elävin kohdekuvauksin, selkein ajo-ohjein, kartoin ja geologisin faktoin. Suomen rotkot sisältää satoja värikuvia ja lähes 200 karttaa. Kirja on kiehtova yhdistelmä matka-, tieto-, ja kuvakirjaa. Tuomo Kesäläisen mielikuvitusta ruokkivat kohdekuvaukset ja näyttävät luontokuvat takaavat säväyttävän luontoelämyksen myös nojatuolimatkailijalle. Teoksen asiantuntijana toimii arvostettu geologi ja palkittu kansanperinteentallentaja Aimo Kejonen.

Raija Hentman: Etelä-Suomen retkeilyopas 2 - Luontokohteita pääkaupunkiseudulta itään

Raija Hentman tekee jälleen kerran erinomaista työtä pääkaupunkiseudun lähiympäristön retkeilukohteiden esittelyssä: Etelä-Suomen retkeilyopas 2 - Luontokohteita pääkaupunkiseudulta itään (Minerva, 2016; ISBN 978-952-312-259-8).



Tämmöisen kirjan käsiinsä saadessaan tulee harmitelleeksi, miten vähän aikaa on retkeilykohteisiin tutustumiseen. Mutta toisaalta muutama uusi kohde vuodessa riittää, niissäkin kun riittää tutkimista ja tutustuttavaa.

Etelä-Suomen retkeilyoppaan ensimmäisessä osassa esiteltiin länsipuolen 148 kohdetta kolmeen lohkoon jaettuina. Tässä toisessa osassa itäpuolen kohteita on 95 ja niissä esitellään yhteensä 106 reittiä kahtena eri lohkona. Maanmittauslaitoksen karttoihin tehdyt tarkat reittimerkinnät takaavat, että kohteet löytyvät. Kirjassa esitellään retkeilyreittejä, joilla voi samoilla päiväkausia, luontopolkuja, joilla viivähtää tunnin tai pidempään, historiaan johdattavia muinaispolkuja ja reittejä, joista ilahtuvat erityisesti lapset. Kohdeselostusten lisäksi kirja antaa tiivistettyä tietoa valituista kasveista, eläimistä, geologisista kohteista, historiallisista paikoista ym.

Lars Monsen: 101 erätaitoa - retkeilijän parhaat vinkit

Lars Monsenin kirjan nimi antaa ymmärtää, että opaskirja ei ole mitenkään täydellinen kuvaus retkeilyssä tarvittavista taidoista, ja niin taitaa ollakin, mutta toisaalta aikamoinen määrä kaikenlaista hämmästeltävää löytyy tästä pienikokoisesta kirjasesta: 101 erätaitoa - retkeilijän parhaat vinkit (Karttakeskus, 2015; suom. Kaija Anttonen; ISBN 978-952-266-351-1).



Joistain asioista olisi toivonut enemmänkin tietoa, koska kirjan tekijä tuntuu osaavan asiansa, ja jotkin mukaan pujahtaneet vinkit taas tuntuivat melkoisen eksoottisilta, sellaisilta joille ei välttämättä löydy mitään todellista käyttötarvetta.

Tunnetun norjalaisen eräretkeilijän Lars Monsenin vinkit sujuvaan ja mukavaan elämään luonnossa. Ohjeita tulenteosta hyttysten karkotukseen, koiran kanssa melomisesta suunnistukseen.

Sisältö 
1 Tärkeimmät varustevinkit 
2 Vaatteet, jalkineet ja jalkojen hoito 
3 Suunnistus ja kulkeminen 
4 Leiripaikalla 
5 Tulenteko 
6 Keittimet keittoastiat ja ravinto 
7 Taitavaksi kalastajaksi 
8 Suunnittele oma eräretkesi 
Hyödyllisiä osoitteita 
Hakemisto

Per ja Bjœrn Simonsen: Kesytön erämaa - vaellus Norjan halki

Per ja Bjœrn Simonsen kertovat huumoria unohtamatta vaelluksesta Norjan läpi, pohjoisesta etelään, ja sitten vielä takaisin etelästä pohjoiseen: Kesytön erämaa - vaellus Norjan halki (Gummerus, 2013; suom. Elina Lustig; ISBN 978-951-20-9102-7).



Luulin että kirja olisi nopeasti selailtu ja siinä se, mutta teksti nappasi mukaansa ensimmäiseltä sivulta alkaen enkä pystynyt lopettamaan lukemista millään. Tarinoissa on huumoria, kommelluksia ja ennen kaikkea henkilökohtaista otetta, jossa kirjoittajat panevat itsensä alttiiksi.

Kirjan aikajänne on 13 kuukautta, eivätkä veljekset pidä matkallaan kovaa kiirettä, mieluummin pysähtyvät nautiskelemaan kuin ryntäävät heti seuraavaan kohteeseen. Jonkinlainen reissaamisen kipinä tästä tuli mieleen, mutta ei niinkään hinku mennä paikasta toiseen vaan pikemminkin tarttua hetkeen ja nauttia siitä mitä on tarjolla juuri nyt.

Kesällä 2006 veljekset Per ja Bjorn Simonsen päättävät lähteä vaeltamaan Norjan halki pohjoisesta etelään ja takaisin. Eränkävijäesikuviensa Lars Monsenin ja Trond Stromdahlin tavoin veljekset varaavat hyvin aikaa matkalle. He haluavat kokea uusia asioita, maata selällään kanervikossa, istuksia nuotion ääressä, testailla perhovapojaan tai jäädä vaikka aloilleen yhdeksi ylimääräiseksi päiväksi, jos siltä tuntuu. Luontoelämykset ovat suurenmoisia, rasitusta ei voi välttää ja veljesten polulle sattuu monia mielenkiintoisia ihmisiä. Yllätykseksi lunta ei ensin olekaan riittävästi ja järvet jäätyvät myöhään. Vaeltajat jäävät sään vangeiksi moneksi päiväksi. Kaksikon parhaita eväitä erämaassa ovat omalaatuinen, ehtymätön huumorintaju, sopivan reipas kilpailuhenki ja kyky kääntää negatiiviset kokemukset positiivisiksi.

Juhani Nurmi ja Jouni Laaksonen: Suomen retkeilyopas - retkeilyreittejä ja -alueita, luontopolkuja, erämaa-alueita, kansallispuistoja, luonnonpuistoja, päivätupia, autiotupia, varaustupia, ympäristöä säästävä retkeily

Juhani Nurmi ja Jouni Laaksonen tarjoavat tiiviin paketin tietoa retkeilykohteista, ja vaikka teoksen ilmestymisestä on kulunut jo lähes kymmenen vuotta, on tiedoista yhä hyötyä: Suomen retkeilyopas - retkeilyreittejä ja -alueita, luontopolkuja, erämaa-alueita, kansallispuistoja, luonnonpuistoja, päivätupia, autiotupia, varaustupia, ympäristöä säästävä retkeily (Metsähallitus, 2007; ISBN 978-951-37-4740-4).



Olen teoksen jo aiemminkin tarttunut, ja monia kirjan retkikohteita olen käynyt paikan päällä tutkimassa, mutta joka kerta löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa, kun vain olisi aikaa riittävästi retkeilemiselle.

Suositun retkeilyoppaan 5. uudistettu painos opastaa lukijansa maamme parhaimmille retkikohteille. Mukana on koko maa Suomenlahden saaristosta Lapin tuntureille ja Itä-Suomen vaaroille. Satoja koko perheelle sopivia kohteita, tuhansia kilometrejä vaellus- ja retkireittejä, kansallis- ja luonnonpuistojen palveluita luonnossa liikkujille, kaupunkien ja taajamien tuntumassa olevia luontokohteita jne. Metsähallituksen palveluiden lisäksi kirjassa tiedot myös kuntien, maakuntien ja yhteisöjen hoidossa olevista retkikohteista ja -reiteistä. Reitti- ja kohdekuvausten lisäksi kirjassa kerrotaan avoimista autio- ja päivätuvista sekä maksullisista varaustuvista, tarvittavista kartoista, luontokeskuksista ja opastuspaikoista sekä annetaan käytännön ohjeita mm. ympäristöä säästävästä retkeilystä. Nelivärinen, runsaasti kuvitettu.

Pertti Rovamo ja Aini Rössi: Savon patikointiopas

Pertti Rovamo ja Aini Rössi kertovat missä päin Savoa kannattaa patikoida: Savon patikointiopas (Edita, 2010 ; ISBN 978-951-37-5134-0).



Kirjan ilmestymisestä on jo joitakin vuosia, joten kaikilta osin tiedot eivät liene enää ajan tasalla, mutta toisaalta tämän tyyppisissä kohteissa muutokset ovat yleensä kohtalaisen hitaita, joten opas oli edelleenkin vallan hyödyllinen, varsinkin kun vielä netistä varmisti että olennaiset tiedot ovat jotakuinkin kohdallaan.

Kirjasta olisi ollut hyötyä jo aiemmin, esimerkiksi kun kävin yöpymässä ja kävelemässä Tahkovuorella, mutta toisaalta voihan sitä katsoa jälkeenpäinkin miltä retkikohde on oppaan tekijöistä tuntunut.

Löysin kirjan kirjaston matkailuoppaiden hyllystä, muuten en sitä olisi osannut kaivatakaan. Selkeä paketti inspiroivaa tietoa.

Opas esittelee Etelä- ja Pohjois-Savon parhaat patikointikohteet. Kirja palvelee retkeilijää niin useamman päivän pitkillä vaellusreiteillä kuin lyhyillä päiväretkillä ja luontopoluilla. Se tarjoaa kiinnostavia kohteita sekä aktiivisille retkeilyn harrastajille että sunnuntai- ja viikonloppuretkeilijöille. Selkeiden reittikuvausten ohessa kerrotaan kiinnostavista luonto- ja kulttuurikohteista ja annetaan käytännön tietoa retkeilijälle rakennetuista palveluista, kuten laavuista, taukotuvista ja tulentekopaikoista. Opas esittelee reittejä etenkin patikoinnin harrastajille. Muista harrastusmahdollisuuksista, kuten ratsastuksesta, melonnasta ja maastopyöräilystä kerrotaan tiiviisti silloin, kun esiteltävät kohteet tarjoavat mahdollisuuden niihin. Oppaan taustalla on Pohjois-Savon maakuntaliiton käynnistämä patikointireittien kartoitus. Pertti Rovamo on rantasalmelainen retkeilytoimittaja ja tietokirjailija, joka kirjoittaa säännöllisesti mm. Erä-lehteen. Aini Rössi on savonlinnalainen toimittaja ja patikoinnin aktiiviharrastaja.

Antti Huttunen ja Touko Kauppinen: Retkipaikka

Kirjastosta löytyi vallan mainio kirja suomalaisista retkeilykohteista, toimittajina Antti Huttunen ja Touko Kauppinen: Retkipaikka (Karttakeskus, 2015; ISBN 978-952-266-347-4).



Kirjassa on mahtava paketti mielenkiintoisia ja myös vähemmän tunnettuja retkikohteita, esimerkkinä Kuopion Ritoniemi, joka osoittautui juuri niin mahtavaksi paikaksi kuin opaskirja antoi olettaa.

Näinä päivinä ihmiset ehkä luontevimmin etsivät tietoa netistä, mutta kirjassa on vielä etunsa, varsinkin tällaisessa oppaassa josta nopeasti pystyy selaamaan esiin kiinnostavia kohteita vaikkapa Savon suunnalta.

Yhteistyössä Suomen suosituimman retkeilyblogin Retkipaikka.fi:n kanssa toteutettu. Monipuolisia retkeilykohteita eri puolilta Suomea paikallisten retkeilijöiden kirjoittamina. Noin 80 pääkohdetta, lisäksi esitellään noin 200 muuta retkeilypaikkaa. Monipuolisesti erityyppisiä kohteita synkästä Artjärven rotkosta Paavolan satumaiseen tammeen, Saraakallion kalliomaalauksista Lemböten kappeliin ja Manamansalon retkeilyseutuihin. Esittelytekstit, kuvat, koordinaatit ja sijaintikartat.

Raija Hentman: Etelä-Suomen retkeilyopas - luontokohteita pääkaupunkiseudun reunamilla

Raija Hentman tekee mallikasta työtä kartoittaessaan ja kuvatessaan paikkoja joihin täällä pääkaupunkiseudulla voi lähteä retkelle, ja näitä paikkoja riittää melkomoisesti: Etelä-Suomen retkeilyopas - luontokohteita pääkaupunkiseudun reunamilla / (Minerva, 2014; ISBN 978-952-492-852-6).



Olen käynyt vain murto-osassa kirjan kuvaamista retkeilykohteista, osin siksikin että pidän isommista maaplänteistä joissa on liikkumiselle lääniä, ja melko moni kirjan kuvaamista retkikohteista on alueeltaan kuitenkin kohtalaisen pieniä. Mutta kiinnostavia ne silti ovat, se on todettava, eli ehkäpä reviiriä täytyy lähteä laajentamaan.



Monilta osin teos on jopa hämmentävän hyvin ajan tasalla, jopa siinä määrin ennakoivasti että kerrotaan lähiaikojen suunnitelmistakin. Käväisin Meikon suunnalla kirja luettuani, ja niin se on että kirjassa mainittu uusi reitti Korsolammelta pohjoiseen on jo lähtenyt rakentumaan.

Jouni Laaksonen: Retkeilijän kansallispuistot

Jouni Laaksonen tuntuu olevan tekijänä laadun tae kun puhutaan retkeilyoppaista, eikä tätä käsitystä tarvitse korjata tämänkään teoksen kohdalla, siinä määrin jämptiä ja tiivistä kuvausta on tarjolla: Retkeilijän kansallispuistot (Otava, 2012; ISBN 978-951-1-26566-5).



Muutamassa kohdin mietin, vastaako kuvateksti ja kuvan sisältö toisiaan, mutta luulenpa että omat muistikuvani esimerkiksi Nuuksion järvistä ovat vinksahtaneet joiltakin osin paikoiltaan ja kirjan tiedot ovat kohdallaan. Paljon tutkittavaa ja ihmeteltävää tämä kirja lukijalleen tarjoilee, tiiviissä muodossa, 252 sivussa.

Juhani Nurmi ja Jouni Laaksonen: Suomen retkeilyopas

Juhani Nurmi ja Jouni Laaksonen ovat toimittaneet oppaan, jonka nimi tuntuu kuin vakavissaan asiaan suhtautuneen komitean loppuraportilta: Suomen retkeilyopas - retkeilyreittejä ja -alueita, luontopolkuja, erämaa-alueita, kansallispuistoja, luonnonpuistoja, päivätupia, autiotupia, varaustupia, ympäristöä säästävä retkeily (Metsähallitus, 2007; ISBN 978-951-37-4740-4).



Teos ei taida olla enää ihan ajan tasalla, mutta varsin mukavasti täältä löytää ideoita paikoista joissa voisi käydä retkeilemässä ihan ajan kanssa.

Kullervo Kemppinen: Eräretkeily

On kertakaikkisen mahtavaa, että tämä Kullervo Kemppisen teos vaeltamisen taidosta ja välineistöstä löytyy yhä kirjastosta, useanakin kappaleena: Eräretkeily (WSOY, 1966; ISBN 951-0-02119-9).



Kirja painaa kokoonsa nähden paljon, sillä se on painettu ohuelle mutta laadukkaalle paperille, ja yllättävän hyvin ovat värivalokuvatkin säilyneet lähes puoli vuosisataa. Teoksesta saa huolitellun vaikutelman, taittoon ja painojälkeen on selvästi aikoinaan satsattu.



Kemppinen kirjoittaa innostavasti erämaassa vaeltamisesta, unohtamatta kuitenkaan myös lyhyempiä reissuja, mutta selvästi kirjoittajan innostus on päivien tai viikkojen vaelluksissa Lapin erämaissa. Eräretkeilystä oli 1960-luvulla tullut yhä suositumpaa, ehkä vastapainona vähemmän fyysiselle työlle, ja väestön vaurastuminen lisäsi intoa retkeilyyn ja Lapissa käyntiin.



Omakohtainen kokemus ja palava innostus erämaassa kulkemiseen tulee selkeästi läpi kirjasta. Teosta on varmasti luettu ahkerasti, ja huomasinpa että Kemppisen kuvaus siitä miten hankalakulkuisessa louhikossa tulee edetä muistutti pitkälti sitä kuvausta, joka löytyy Jouni Laaksosen Retkeilijän oppaasta. Laaksonen viittaakin Kemppisen teokseen useaan otteeseen.

Mutta aika on suuresti muuttunut niin varusteiden kuin erämaiden suhteen, joten kirjassa annettuihin käytännön ohjeisiin on syytä suhtautua varauksella, vaikka perusasiat toki eivät ole minnekään muuttuneet kuluneina lähes 50 vuotena.

Lars Monsen: Eräretkeilijän kirja - taidot, varusteet ja selviytyminen

Lars Monsen tarjoilee ammattimaisen eränkävijän näkemystä retkeilyyn, painopisteenä erittäin pitkät vaellukset, viikkojen tai kuukausien reissut: Eräretkeilijän kirja - taidot, varusteet ja selviytyminen (Karisto, 2006; suom. Lotta Lipsanen; ISBN 951-23-4726-1).



Kirjan alussa ja myöhemminkin kirjassa oli iso määrä varoittavia tarinoita siitä, miten pahasti reissussa voi käydä, esimerkkinä lumivyöryn alle jääminen, kaatuminen kosken vietäväksi, uppoaminen jäihin, vihaiseen karhuun törmääminen, äkillisen lumimyrskyn ilmestyminen, eksyminen sumussa ja niin edelleen.

Varoittelua tuntui olevan jopa liioitellussa määrin, mutta toisaalta kertojan omat kokemukset esimerkiksi varpaiden palelluttamisesta toivat esille käytännön kokemusta vaikeuksista. Tuntui kyllä siltä että tässä yritetään pelotella turhankin kanssa ihmisiä erämaan vaaroista, joita toki ei tulisi aliarvioida.



Kirjan nimessä ei ole sanaa "opas", ja teosta ei oppaaksi voisi oikeastaan kutsuakaan, sillä se on kirjoitettu enemmänkin Monsenin henkilökohtaisten kertomusten ja sattumusten varaan, ei niinkään selkeäksi oppaaksi jossa esitellään asia A ja seuraavaksi asia B.

Kirjassa esitellään melkoisessa määrin myös kalastusta ja metsästystä, jopa siinä määrin että vaeltaminen tuntuu jäävän aika ajoin sivuseikaksi kalojen nappaamisen ja riistan ampumisen rinnalla.

Lyhyiden parin tunnin tai parin päivän reissujen tekijöille kirjasta ei hirveästi hyötyä ole. Jossain määrin huumoria tuntui olevan osassa "tuotetestejä", joissa ei arkailtu lytätä huonoksi osoittautuneita välineitä, jopa siinä määrin että kirjoittaja tuntui oikein innostuvan brassailemaan sillä miten huonoksi varuste käytännössä osoittautui. Näiden varusteiden valmistajat ja myyjät eivät varmaankaan ole olleet kirjan sponsoreina.



Suomessa tapahtuvaa vaellusta ajatellen kirjassa on jossain määrin harhaanjohtavaa tietoa, esimerkkinä se miten kirja antaa ymmärtää että maastosta saa ottaa oksia ja muuta puutavaraa noin vain nuotiota tai majoittautumistarkoituksia varten. Näinhän ei Suomessa voi toimia.

Jouni Laaksonen: Retkeilijän opas

Jouni Laaksonen tarjoaa eräretkeilystä sellaisen rautaisannoksen, joka riittää pitkälle, usean päivän tai viikonkin mittaiselle vaellusreissulle: Retkeilijän opas (Otava, 2013; ISBN 978-951-1-26924-3).



Kirja teki suuren vaikutuksen. Teksti on asiallista, ja kirjoittajan perehtyneisyys aiheeseen käy selvästi ilmi, ilman että lukijasta tuntuu siltä että häntä aliarvioidaan tai että kirjoittaja yrittää briljeerata knoppitiedoillaan.

Kirja on suunnattu erityisesti lapsiperheille, ja siinä kerrotaan mitä tulee ottaa huomioon muutaman tunnin tai parin päivän reissulla lasten kanssa, ottaen huomioon eri-ikäisten lasten ja persoonallisuudeltaan erilaisten lasten valmiudet ja tarpeet.

Samalla teos on erinomainen johdatus eräretkeilyyn niin parin tunnin päiväretkillä lähimaastossa kuin pidemmillä vaelluksilla vaikkapa Lapin tuntureilla. Varusteista kerrotaan selkeästi, kertoen eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista, syyllistymättä netin keskusteluissa joskus roihuaviin "uskonsotiin" tiettyjen varustetyyppien paremmuudesta, esimerkkinä keinokuidun ja villan erot vaatetuksessa.



Kuten teemaan sopii, kirjasta löytyy luetteloja retkellä tarvittavista varusteista, lähtökohtana eri tyyppiset vaeltamisen keinot mahdollisimman kevyestä mahdollisimman täydelliseen varustautumiseen. Samalla kerrotaan hyviä vinkkejä esimerkiksi jalkineiden ja rinkan valintaan, ja eri tyyppisten välineiden hyvistä ja huonoista puolista.

Itse olen muutaman tunnin päiväreissujen harrastaja, enkä monipäiväisiä vaelluksia ole pitkiin aikoihin harrastanut, mutta teos sai heräämään kiinnostusta myös pitempiin reissuihin. Samalla tulin miettineeksi myös omia ratkaisujani välineistön suhteen, olen muun muassa siirtynyt vaelluskengän käyttäjästä kumisaappaan kannattajaksi, mikä sekään ei kirjan mukaan ole ihan mahdoton ajatus.