Matka Suomeen

Pekka Luukkola tarjoaa hienostuneen näkökulman suomalaiseen maisemaan, niin luontoon kuin kaupunkiin, teoksessa Matka Suomeen (Otava, 2003; ISBN 9789511189251). Kirjasta on otettu painos toisensa jälkeen, nyt lienee jo kymmenes menossa. Kaksikielisyyden ansiosta (kaikki tekstit suomeksi ja englanniksi) teos levittää Suomi-kuvaa myös maailmalla.

Kustantajan sivulla kerrotaan teoksesta näin: "Pekka Luukkola kuvaa teknistä täydellisyyttä hipovalla tyylillään monipuolisesti koko Suomea ulkosaaristosta Lapin tuntureille, metsistä ja järviltä kulttuurimaisemiin ja kaupunkeihin. Kuvitusta täydentää asiantunteva teksti, joka kiehtovalla tavalla avaa laajoja näkymiä Suomen ainutlaatuisiin maisemiin."

Luukkolan kameratekniikka on todellakin verratonta, erityisesti maisemakuvissa jossa hän saa terävyysalueen riittämään kuva-alan edessä olevista varvuista kaukaisuudessa siintäviin kohteisiin.

Kovin spontaaneiksi ei kuvia voi sanoa, mutta sitäkin enemmän niissä on harkitun ja mietityn kokemusta, sellaista näkemystä joka syntyy vain ison ja raskaan kameran kanssa työskenneltäessä.

Kirjan tekstit ovat hyvin asiantuntevia, asiallisia, ehkä kuitenkin hiukan kuivan oloisia, sellaista asiaproosaa joka hoitaa asiansa mutta ei suuremmin tuota yllätyksiä tai suuria elämyksiä. Tässä kirjassa kuvat ovat pääosassa, varsinkin ne jotka täyttävät kokonaisen aukeaman, ja teksti lähinnä täydentää kuvien kertomaa.

Hieno kirja, sellainen jolla varmasti on kysyntää myös tulevaisuudessa: klassikko valokuvateosten joukossa. Erinomainen lahjakirja, varmasti - mutta myös kirja jonka voi hankkia ihan itselleen ajoittaista ihastelua varten.

Tunturien helmet - Jewels of the Fells

Pekka Luukkolan teos Tunturien helmet - Jewels of the Fells (Metsäkustannus, 2010) on parhaita valokuvakirjoja ja parhaita luontokirjoja mitä olen koskaan käsiini saanut. Ja taidekirja, sitäkin se on.

Otetaan ensiksi ote copyright-sivulta: "Valokuvat, teksti, graafinen suunnittelu ja typografia: Pekka Luukkola". Siis: tässä kirjassa kaikki on alusta loppuun yhden tekijän käsialaa. Ja hienoa käsialaa onkin. Enpä olen usein tämmöiseen törmännyt, että kaikki on kunnossa: tekstissä ei ole kirjoitusvirheitä, kirjan taitto ei temppuile vaan toimii ja kuvat ovat tulostuneet juuri parhaalla mahdollisella tavalla.

Niin, ja sanottakoon sekin, että tässä kirjassa kohdellaan tasapuolisesti suomenkielistä ja englanninkielistä lukijaa: kaikki tekstit on kummallakin kielellä. Lets note also the fact that this book treats equally well Finnish and English language readers: all texts are in both languages.

Ehkä kirjan laatua selittää se, että kirjoittajakuvauksen mukaan Luukkola tekee parhaillaan väitöskirjatyötä Aalto-yliopistossa, aiheenaan valokuvan laadun tutkiminen.

Se myös oli silmiinpistävää, että kun useimmissa luontoa käsittelevissä valokuvakirjoissa ilmoitetaan iso rimssu teknisiä detaljeja kustakin valokuvasta, tässä kirjassa ei ole yhtäkään. Sen kuvan lukija saa, että kuvat on otettu isolla kameralla. Tekijän omakuvasta saa ehkä sen arvauksen, että laakafilmikamera voi hyvinkin olla käytössä.

Mutta kun tässä nyt hiljalleen olen pääsemässä ihmettelemästä kirjan teknistä tasoa, ja erityisesti valokuvien huimaa yksityiskohtien rikkautta, niin entäpä se kokonaisuus: mitä kirja kertoo Lapin tuntureista?

Paljon se kertoo, sekä siitä millaisia ne nyt ovat ja miten sellaisiksi tulleet - geologiasta tämä kirja kertoo paljon - mutta myös siitä, mitä ilmastonmuutos on alueelle ehkä tekemässä, tuomassa sinne kasvillisuutta joka samalla vie elämisen edellytykset monilta nykyisin tuntureissa viihtyviltä lajeilta.

Ja sitten vielä: muutama koko aukeaman kuva sai kerrassaan ihmettelemään, esimerkiksi aukeama sivuilla 30-31, jossa on kuvattu ruskan puraisemia mustikanvarpuja kivikkoisella tunturinrinteellä. Oi, oi, oi! Ja toinen yhtä upea kuva melkein perään, sivuilla 34-35: kulleroita ja metsäkurjenpolvia Saanan koivulehdossa. Kyllä on oltu oikeaan aikaan paikalla.

Mahtavaa!