Richard Kadrey: Devil said bang

Olen lukenut jo neljännen osan Richard Kadreyn antisankaritarinasta, jossa kaikenlainen yliluonnollisuus rehottaa Los Angelesin maisemissa: Devil said bang (Harper Voyager, 2012; ISBN 978-0-00-748809-4).



Siitä ei pääse mihinkään, että koko romaanisarja on monessa mielessä päätön, suorastaan mahdoton, täynnänsä juonellisia aukkoja ja monenlaista päättömyyttä, mutta kumma kyllä tarina silti vetää mukaansa, kerta kerran jälkeen.

Kirjasarjan tässä osassa Stark joutuu/pääsee siihen tehtävään, johon hän tuntuu olemaan omiaan, nimittäin Luciferin lähdettyä Helvetistä on pomon paikka vapaana, ja niinpä Stark astuu remmiin ja alkaa tehdä Helvetistä sellaista kuin haluaa. Ihan helppoa Luciferin homma ei kuitenkaan ole, varsinkin kun alaiset ovat lievästi sanottuna kieroja tyyppejä, ja salaliitto jos toinenkin on tekeillä.

Richard Kadrey: Aloha from Hell

Richard Kadrey sai jossain määrin koukutettua Sandman Slim -romaaneihin, niin että nyt oli jo kolmas kirja luettavana: Aloha from Hell (Harper Voyager, 2012; ISBN 978-0-00-746099-1).



Antisankari James Stark palaa Helvettiin, ja kaikenlaista muutakin tapahtuu, kun yliluonnolliset olennot ottavat mittaa toisistaan ja juonittelevat päästäkseen tavoitteisiinsa.

Mitään erityistä järkeä näissä romaaneissa ei ole, pikemminkin on kyse ikään kuin katastrofielokuvasta joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, mutta sen verran mukavasti kieli poskessa tämä tarina on kirjoitettu että tämäkin kirja tuli luettua iltapuhteena ihan huomaamatta. Tosin tarinassa ja kerronnassa on muutamassa kohdassa ammottavia aukkoja, jotka olisi pitänyt huomata korjata kirjan oikolukuvaiheessa. Tai sitten tämä on kirjailijan piruilua lukijoille.

Richard Kadrey: Kill the dead

Richard Kadrey jatkaa Sandman Slim -tarinaa kirjasarjan toisessa osassa, jossa Helvetistä karannut James Stark saa vastaansa kokonaisen zombiarmeijan: Kill the dead (Harper Voyager, 2012; ISBN 978-0-00-746098-4).



Kirja jatkaa samalla päättömällä linjalla kuin edellinen teos, pahasta tilanteesta ajaudutaan yhä pahempaan, ja samalla käy ilmi miten pahasti asiat loppujen lopuksi ovat sekaisin yhtä lailla Maan päällä kuin niin sanotusti Alakerrassa ja Yläkerrassa. Mutta tässäpä sitten riittääkin tekemistä Starkille, joka lyö ensin ja vasta sen jälkeen rupeaa ajattelemaan mitä pitäisi tehdä.

Richard Kadrey: Sandman Slim

Richard Kadrey kirjoittaa elokuvaa, siltä tämä fantasiaromaani maistui, ja tässä ei todellakaan pyritä minkäänlaiseen uskottavuuteen vaan mennään synkkämielisen reippaasti mielikuvitusleikkien tuolle puolen, täältä Helvettiin ja sieltä takaisin: Sandman Slim (Harper Voyager, 2012; ISBN 978-0-00-746097-7).



Rakastetun perässä Manalan majoille meneminen on ihmiskunnan vanhimpia legendoja, mutta tässä on asetelma käännetty toisinpäin: Helvettiin petoksen takia joutunut James Stark pääsee 11 vuoden jälkeen viimein pakenemaan alamaailman hirviöiden keskeltä takaisin Los Angelesiin, etsimään tyttöystäväänsä ja kostamaan pettureille.

Helvetissä Starkista on tullut omanlaisensa julkkis, sillä hän on kunnostautunut tappamalla hirviöitä Luciferin kamppailuareenalla, ensimmäisenä elävänä ihmisenä joka Helvettiin ilmestyi. Mutta Los Angeles saattaa olla tätäkin pahempi paikka ja vastustajat vielä kovempia voitettaviksi.

Tämänkaltaisessa tarinassa ei voi välttää juonenkuljetuksen ammottavia aukkoja, mutta Kadrey onnistuu piilottamaan aukot lataamalla tarinaan vielä suurempia aukkoja niin että tuloksena on varsinainen tilkkutäkki joka pysyy kasassa pääosin juuri loputtoman epäuskottavuutensa ansiosta.

Kirjan hahmogalleriaan kuuluu niin pääpaholainen Lucifer kuin joukko enkeleitä puhumattakaan monenmoisista muista yliluonnollisista otuksista.

Ja Jumalakin piileskelee jossain taustalla, tai pikemminkin on niin että Jumala on melkoinen luuseri joka ei hoida hommiaan, eikä ole niitä hoitanut pitkiin aikoihin, eikä siis ole ihme että asiat ovat joka suunnalla melkolailla solmussa.

Romaanista tuli yliampuvuudessaan jostain syystä mieleen Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja, ehkä syynä se että Kadrey ei edes tunnu tavoittelevan mitään kirjallisia ansioita vaan antaa mennä miettimättä onko paketissa minkäänlaista järkeä tai suhteellisuudentajua.

Ja jotenkin tämä silti toimii, jollain kierolla tavalla tämä romaani onnistuu kuvaamaan niin pähkähullua todellisuutta että jopa tosimaailman viimeaikaiset tapahtumat alkavat vaikuttaa tämän rinnalla tavanomaisilta.