Onnellisuudesta

Sain työkaverilta linkkivinkin Sami Inkisen blogipostaukseen "How we put a number on employee happiness and did something about it".

Mielenkiintoista on se, että vaikka Inkinen puhuu onnellisuudesta, hän käsittelee pääasiassa toista asiaa: työssä viihtymistä ja tekemisen mielekkyyttä. Se miten hän kuvailee asiaa mitattavan on mukavan yksinkertainen tapa, ja luultavasti myös jollain tavalla kytköksissä onnellisuuden tunteeseen.

Mutta mistä esimerkiksi työhön liittyvä motivaatio tulee. Onko se tekemisestä sinällään, vai siitä mitä tekeminen tuo mukanaan? Kukin meistä löytää työn ilon vähän eri tavalla.

Olen tullut siihen käsitykseen, että onnellisuuden "tavoittelu" tai sen mittaaminen ei paranna onnellisuutta. Onnellisuus tulee tekemisestä ja olemisesta, yksinkertaisista asioista kuten siitä että tekee mielekästä työtä toisten ihmisten kanssa.

Nykyään olen aika allerginen onnellisuus-termille vaikka sitä paljon käytetään. (Ja on käytetty pitkään, vrt. esim. USA:n "The Declaration of Independence" jossa heti alussa on sanat "the pursuit of Happiness".)

Se miten esimerkiksi Mihaly Csikszentmihalyi lähestyy onnellisuus-teemaa on mielestäni järkevä näkökulma, siis haastavan tekemisen kautta (flow-ilmiö). Kun osaaminen lähestyy huipputasoa ja tekemisessä on vaikeustasoa, silloin ihminen joutuu tosissaan paneutumaan asiaansa, koko olemuksellaan, ja silloin sellaista abstraktiota kuin onnellisuus ei ehdi miettimään - ihminen on täydellä sydämellä läsnä ajassa ja tekemisessä. Mutta myöhemmin voi ehkä tajuta olleensa onnellinen.

Olen lukenut paljon asiaa käsitteleviä kirjoja, joista osa on ollut hyvinkin hedelmällisiä, vaikkakin vasta ajan mittaan olen niitä oppinut arvostamaan. Keräsin muistini virkistämiseksi jonkinlaista listaa hyvistä lukukokemuksista:

• Mihaly Csikszentmihalyi / "Flow - elämän virta" ja "Hyvä bisnes"
  
• Carl Honoré / "Slow - Elä hitaammin! Manifesti verkkaisen elämän puolesta"
  
• Eero Ojanen / "Järjen valossa - elämänviisautta filosofiasta"
  
• Mari Aulanko / "Kultaisella keskitiellä - Valitse valitseminen"
  
• Timo Airaksinen / "Onnellisuuden opas"
  
• Daniel Gilbert / "Stumbling on Happiness"
  
• Jonathan Haidt / "The Happiness Hypothesis: Finding Modern Truth in Ancient Wisdom"
  

Aulanko osuu maaliin lauseella "Olisiko mahdollista [että onni löytyy] uskollisuudesta oman elämän tarkoitukselle? Tarkoitus on kuitenkin jokaisen itse löydettävä." Ja Airaksisen kirjaa vielä sulattelen. Olen sen hiljattain ehtinyt lukea mutta paljon jäi pohdittavaa.

Ja vastaesimerkkinä kirja joka on mielestäni täyttä roskaa, ja jopa vaarallista sellaista:

• Chris Prentiss / "Zen ja onnellisuuden taito"
  

Lukulistalla aiheeseen liittyen on yksi teos:

• Richard H Thaler / "Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth and Happiness"
  

Thalerin kirja on saanut aika vaihtelevia arvioita lukijoilta, enkä tiedä onko se erityisen hyvä lähtökohdastaan huolimatta: "… by knowing how people think, we can design choice environments that make it easier for people to choose what is best for themselves, their families, and their society."

PS. Tätä tekstiä kirjoittaessani nousi mieleen paljon ajatuksia ja kokemuksia, kokonainen kirjo ajatuksia onnen teemaan liittyen, ja hetkeksi todella uppouduin kirjoittamiseen. Oliko se onnea?

Hyvä bisnes

Olin muutaman päivän vatsataudissa, ja ajan kulku muuttui kummalliseksi. Joskus tuntui että minuutit kestävät ikuisuuden, toisinaan taas puoli päivää vierähti huomaamatta.

Taudin kourissa tulin miettineeksi kirjaa, jonka juuri sain luettua. Mielessäni luonnostelin siitä kirjoitusta ja olin jopa tyytyväinen tekstiin. Mutta tervehdyttyäni en muista kyseisestä kirjoituksesta mitään. Oli taudin aiheuttamaa houreilua koko juttu. Täytyy siis aloittaa kirjoittaminen tyhjästä.

* * *

Ostetaanko Mihaly Csikszentmihalyin kirjoja muualta kuin netistä? Kuka osaa sanoa kirjoittajan nimen kirjakaupan myyjälle? Jos yrittäisi, se menisi varmaan tähän tapaan: "Uusin kirja siltä Ksiksentikseltä, eikun Sisketimmiltä, eikun ..."

No, joka tapauksessa Csikszentmihalyilta* on suomennettu uusi teos, nimeltään "Hyvä bisnes". Kirja on hyvä, tosin ei aivan ensimmäisen suomennoksen veroinen ("Flow - elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu").

Flow-käsite on myös uuden teoksen taustalla, joten pari sanaa siitä. Csikszentmihalyi teki kumppaneidensa kanssa laajan tutkimuksen siitä, milloin ihmiset ovat onnellisia. Johtopäätös oli, että onnen hetki ei ole se kun tavoitteen saavuttaa vaan se, kun työskentelee haastavan asian parissa taitojen äärirajoilla.

Tekeminen tuottaa onnea, ei tekemisen tulos. Flow-tilassa tekeminen on autotelista, itsensäpalkitsevaa. Flow-tilaan voi päästä millaisessa tekemisessä tahansa, olkoon kyse sitten marjojen poiminnasta tai heinien hankoamisesta, käyttöliittymän ohjelmoinnista tai tiukasta sopimusneuvottelusta.

Uudessa kirjassaan Csikszentmihalyi kuvaa sitä, miten flow toimii työpaikalla: "Tehdä työtä sydämensä toiveesta ja olla tietoinen yhteiskunnallisesta tehtävästään." (Lainaus Sonyn perustajan Masaru Ibukan kuvauksesta yrityksen tarkoitukseksi.)

* * *

Kirjassa "Hyvä bisnes" Csikszentmihalyi tutkii flow-ilmiön esiintymistä yritysmaailmassa, erityisesti suhteessa myyttiin jonka mukaan yrityksen tavoite on maksimoida voiton tuottaminen. Vaikka Csikszentmihalyin argumentaatio on joiltain osin kevyttä - Peter Drucker on edelleen ylittämätön - hän tuo keskusteluun myös aidosti uutta näkökulmaa.

Csikszentmihalyi käyttää evoluutiobiologian argumentteja - jotka ovat kiinnostavia vaikkakin höttöisiä - joiden mukaan ihmisen flow-ominaisuus kehittyi metsästäjä-keräilijäkulttuurissa. Taitojen kehittämiseen oli runsaasti aikaa ja ravinnon jakaminen yhteisön kanssa oli keskeinen toimintatapa. Vasta paljon myöhemmin syntyi yhteisömuotoja, joissa toiset pystyivät rikastumaan toisten työllä, mistä ääriesimerkkinä ovat viime vuonna kriisiytyneet finanssimarkkinat.

Mutta miksi ihmiset eivät irtaudu tyhjästä varallisuuden tavoittelusta? Ehkä loppujen lopuksi on niin, että me emme ymmärrä sitä mikä tekee meistä onnellisia, vaan ajaudumme pois flow-tilasta, esimerkiksi apatiaan (television katselu) tai rutiinisuorituksiin vailla haasteita.

Tai kilpailuun tyhjillä symboleilla - kuten rahalla. Emme enää tajua, mikä tekee elämästä elämisen arvoista.

* * *

Jos kerran rahan hankkiminen ei tuota onnea - muuten kuin siinä tapauksessa että itse rahan ansaitsemisen prosessi palkitsee tekijäänsä eikä raha sinänsä - niin ajatus yritystoiminnasta rahan maksimoijana asettuu kyseenalaiseen valoon. Kuinka monella yritysjohtajalla raha on oikeasti motivaation lähde?

Jos taas rahaa ei maksimoida, mistä myytti rahan maksimoinnista on saanut alkunsa? Tähän kysymykseen Csikszentmihalyi ei tuo täyttä vastausta, vaikka hän tuokin kirjassaan esille paljon esimerkkejä yritysjohtajista joilla rahan tekeminen on toissijaista. He ovat valmiita tinkimään voiton tekemisestä kun vain pystyvät toteuttamaan perimmäisiä arvojaan.

Csikszentmihalyi viittaa kirjassaan Druckerin toteamukseen, että ellei yritysmaailma muuta tapojaan, parhaat kyvyt hakeutuvat non profit -sektorille, missä työllä on mielekkyyttä ja merkitystä eikä se ole pelkkää tyhjää rahan perässä juoksemista. Olisiko tästä merkkejä jo näkyvissä?

--

* Pakko myöntää että tekstinkäsittelyohjelman leikkaa- ja liimaa toiminto on kätevä!