Tiede haltuun puolessa minuutissa - viisikymmentä maailmaa muuttanutta ajattelumallia

Paul Parsons on toimittanut 160-sivuisen yleistajuisen tiedekirjan, jossa pyritään selkeään ja tiiviiseen esitykseen aiheesta kuin aiheesta: Tiede haltuun puolessa minuutissa - viisikymmentä maailmaa muuttanutta ajattelumallia (Atena, 2012; suom. Antti Immonen; ISBN 978-951-796-821-8).

Luonnontieteellisten teorioiden lisäksi kirjassa on tunnettujen tiedemiesten "muotokuvia", kertomuksia siitä millä tavalla he ovat parantaneet ihmiskunnan ymmärrystä maailmasta: Einstein, Darwin, Hawking jne.

Teos on mielenkiintoinen johdatus luonnontieteisiin, eikä ajatus siitä että keskeiset tieteen ajattelumallit voidaan annostella puolen minuutin pätkinä ole loppujen lopuksi ollenkaan hassumpi. Yksi keskeinen asia per aukeama, kyllä tämä toimii.

Suomennos on pääosin onnistunutta työtä. Esimerkiksi näkyvän valon taajuuden yhteydessä käytetään biljoona-sanaa aivan oikein suomalaisen käytännön mukaisesti (10^12).

Mutta ihan kaikki ei ole onnistunut, termodynaamiikan yhteydessä on kiteytys ”Lordi Kelvinin terävä kuvaus lämmön luonteesta todistaa, ettei mikään maksa mitään”. Tätä rupesin ihmettelemään, koska teksti johtaa harhaan. Englanninkielisessä alkuteoksessa lukee ”nothing ever costs nothing”, siis kaksoisnegatiivi, mikä suomennettuna olisi ”ettei mikään ole koskaan ilmaista” eli juuri päinvastoin kuin kirjan suomennoksessa on laita.

Muutenkin suomentamisessa on ollut haasteita, sillä englanninkielisessä alkuteoksessa on käytetty sanaleikkejä, jotka suomeksi eivät välttämättä toimi yhtä hyvin.

Sähkömagnetismin (kirjassa sähkömagneettisuus) yhteydessä englanniksi sanotaan ”A battery, a loop of wire and a magnet can provide a very moving experience”, mikä on käännetty varsin mukavasti: ”Paristo, johtokela ja magneetti voivat suoda kirjaimellisesti hyvin liikuttavan kokemuksen!”, mutta silti tämä tuntuu tyylillisesti jotenkin epämukavalta suomelta.

Joistakin lauserakenteista tuli tunne, että olisiko toinen tapa parempi, esimerkiksi ”siihen asti, että ryhdymme mittaamaan” vs. ”siihen asti, kunnes ryhdymme mittaamaan”. No, oma kielitajuni ei aina välttämättä ole sekään kohdallaan.

Tieteelliset termit on pääosin yritetty suomentaa, mutta joissakin kohti pisti silmiin suomentamattomuus, esimerkiksi ”saada otetta subatomisesta hiukkasesta”, voisiko tämä olla ”saada otetta atomia pienemmästä hiukkasesta” tms.

Näistä pienistä moitteista huolimatta on syytä nostaa hattua kustantajalle tämän tiedekirjan julkaisemisesta, toivottavasti siitä tulee uusi, korjattu painos.