Holtiton mies

J. P. Donleavyn romaanilla on yhä kova maine, mutta en ole täysin vakuuttunut siitä onko maine aiheellinen: Holtiton mies (Tammi, 2000; 3. painos; suom. Erkki Haglund; ISBN 951-31-1975-0).

Romaanin kääntäjäksi sanottiin alunperin Pentti Saarikoskea, mutta myöhemmin paljastui että Saarikoski ei käännöstä koskaan saanut tehtyä vaan sen annettiin tehtäväksi Erkki Haglundille, joka nyt myös mainitaan virallisesti kääntäjänä.

Englanniksi teoksen nimi on The ginger man, mutta suomenkielinen nimi osuu minusta erinomaisen hyvin kohdalleen.

Holtiton mies on kirjana melkoisen holtiton, ja tämmöinen asiasta toiseen haahuilu kyllä rupeaa rasittamaan pitkän päälle. Kyllähän tässä varsinainen sattumusten kavalkadi on menossa, onnenpotkua toivotaan mutta enemmänkin kohti yhä kurjempaa oloa tässä romaanissa mennään.

Tässä näyte tekstistä: "He saapuivat Gearyyn. Aivan noiden katujen alapäässä meri loiskuu ja läikkyy. Ja täytyy kumartua että mahtuu näiden pilvien alle. Rakas rouva, kallistakaa korvaanne, minulla on teille jotakin sanottavaa. Tällä rannalla kalat menevät piiloon ja kätkeytyvät. Minä kiipeilin täällä. Vangitsevat pieniä otuksia näihin kristallisiin kivenkoloihin. Kuten minut. Kunnes ottavat kauhistuttavan auringon pois ja antavat minulle syvyyden sylin."

Kirja on boheemielämän kuvaus, ja siinä kerrotaan vastuuttomasta elämäntavasta mustan huumorin keinoin, ja kai kirjan voi sanoa myös kuvaavan tietynlaista 1940-luvun lopun juurettomuutta, elämää ilman paikkaa maailmassa. Tapahtumat sijoittuvat pääosin Irlantiin, Dubliniin, mutta kirjassa viitataan myös amerikkalaiseen elämäntapaan useaan otteeseen.

Huumoria tässä kirjassa kyllä on, mutta sen verran mustaa se on, ja absurdia, että yliannostus on vaarassa, enkä kyllä kovin monta sivua kerrallaan pysty tämmöistä tekstiä lukemaan.