Sain e-kirjana käsiini Daniel H. Wilsonin tieteisromaanin Amped (Doubleday, 2012; ISBN 978-0385535151). Kirjan kannessa viitattiin Wilsonin toiseen romaaniin, Robopocalypse, ja kuvittelin aluksi että nämä teokset liittyvät toisiinsa. Mutta ei tässä kirjassa roboteista ole kyse, vaan ihmisistä, joiden aivoihin on kytketty tietokoneavusteisia toimintoja.
Kirjan asetelma ei ollut hassumpi: mitä tapahtuu, jos osa ihmisistä harppaa kyvyiltään muiden edelle aivoihin asennettujen piirien ansiosta. Alunperin pyrkimyksenä oli sairauden tai vamman kompensointi, esimerkiksi epilepsian, sokeuden tai henkisen jälkeenjäännin hoitaminen.
Ihmisellä on halu keksiä kaikenlaista, luoda fiksuja työkaluja, parannella itseään:
It's the technology, see? We can't get away from it. Anywhere you find people, you find it. Clever little contraptions. Cunning strategies. We're toolmakers born and bred; and even if you don't believe in anything else, you'd better believe in that. Because that's human nature.
Nämä "parannetut" ihmiset osoittautuvat ylivoimaisen kyvykkäiksi henkisiltä ominaisuuksiltaan, ja hyppäävät parhaimman promillen luokkaan. Vastaavasti sotilassovelluksissa parannuksilla saadaan aikaan ylivertainen reaktiokyky ja taistelukunto.
Miten "tavallisen" ihmisen käy tässä tilanteessa? Wilsonin kirjassa parannetuilta ihmisiltä riistetään oikeudet muun muassa koulunkäyntiin ja omistamiseen, heistä tehdään vapaata riistaa kenelle tahansa ilman että yhteiskunta heitä suojaa:
Legalized discrimination. Around a hundred thousand amped kids being sent home from school across the nation. Nearly half a million amped adults wondering if they've still got a job. And a couple hundred million normal people, celebrating.
Luin kirjaa vajaa satakunta sivua, kunnes hyppäsin teoksen loppuun ja lunttasin loppuratkaisun. Ei hassumpi tarina, mutta kovin syvälliseksi romaania ei voi väittää kiinnostavasta alkuasetelmasta huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti