P. G. Wodehousen klassikko ilmestyi suomeksi 1938, ja vaikka aika onkin kirjaa patinoinut (myös fyysisesti), mukava lukukokemus tämä yhä on: Rahaa kuin roskaa (WSOY, 1938; suom. Tauno Nuotio; järjestelmänumero kr1249058X).
Sain kirjan käsiini Helmet-järjestelmästä Pasilan kirjavarastosta, mutta Helmetin julkaisutiedoissa oli virhe, sillä siellä viitattiin kirjan toiseen painokseen vuodelta 1960, mutta lukemani kirja oli ensimmäinen painos, vuodelta 1938. Alkuperäisteos ilmestyi vuonna 1931.
Sivut olivat hiukan tummentuneet ja kosteus oli käpertänyt sivujen reunoja, mutta luettavassa kunnossa kirja oli, ja mukavahan tämmöistä ajan patinoimaa teosta on lukea.
Wodehouse on tunnetuin Jeeves-romaaneista, joita ovat tv:ssä mainiosti tulkinneet Hugh Fry ja Stephen Laurie. Tässä kirjassa on myös sankaripari, mutta ei palvelija ja isäntä, vaan "herrasmieskaverukset" Biscuit ja Berry, joista Biscuit on lordi mutta rahaton, ja Berry puolestaan työskentelee toimistosihteerinä ja haaveilee seikkailuista.
Kirjakko on tästä romaanista mukavasti tarinoinut, joten lainaanpa häntä: "Kyseessä on pikemminkin hupaileva viihdekirjallisuus, jossa köyhät ja ainakin jossain määrin kunnialliset miespäähenkilöt kaipaavat rikasta vaimoa. Ja onneksi kohtalo puuttuu peliin."
Wodehouse osaa kuvata yläluokkaisia henkilöitään turhia selittelemättä, ja kummallisimmatkin tarinan käänteet (osa on hyvin kummallisia kerrassaan) tuntuvat melkeinpä väistämättömiltä näiden kunkin omalla tavallaan kajahtaneiden hahmojen touhutessa omiaan. Ja ehkä siellä tällä voi aavistaa pienen piikin luokkayhteiskunnan rakenteeseen liittyen, tosin mitään luokkasotaa ei tässä olla lietsomassa.
Ja kun näinä päivinä yhteiskunnassa tuloerot ovat jälleen kasvaneet, jopa räjähtämässä, on kirjalla ajankohtaisuuttakin kuvatessaan ihmisiä jotka elävät sellaisessa todellisuudessa jossa rahaa on kuin roskaa, tai ainakin siltä pitää näyttää ulospäin.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti