Juha Seppälän romaani ei hempeile tunteilla eikä mielistele lukijaansa, melkein kolkolta tuntuu tämä tarinankerronta: Mr. Smith (WSOY, 2012; ISBN 9789510390030). Lyhytkin teos on, 279 sivua, mutta tässä sivumäärässä Seppälä ehtii kuvata melkoisen siivun Suomen historiaa, niin 1900-luvun alusta kuin nykyajan pinnastakin.
Seppälä kirjoittaa taidokkaasti, ja oikeastaan koko kirjaa voisi sanoa jonkinlaiseksi konstruktioksi joka näyttää lukijalle oman fiktiivisyytensä, ja ehkä juuri tästä johtuen on jotenkin todempi kuin selkeästi yhtä yksikäsitteistä tarinaa kertova romaani.
Mutta samalla tuntuu siltä kuin Seppälä rakentaisi linjoja suurteosta varten, eivätkä tarpeet ihan riitä tähän, jotenkin tuntuu siltä kuin kirja olisi voinut olla paljon enemmänkin. Jonkinlainen pettymys tämä itselleni oli tarinankerronnan vaikuttavuudesta huolimatta.
Mutta mieleen teos silti jäi, mitä voinee pitää jonkinlaisena onnistumisena kirjailijalta.
Ihan hirveästi lohtua ei kirjasta löydy, tai voisi sanoa toisinkin: näin karheanrumassa kerronnassa pienikin onnen hetki, pienikin hellyyden ele tuntuu suurenmoiselta. Ehkä tämä on ollut Seppälän viesti lukijalle.
Kovia, kovia olemme me ihmiset, sitä yleensä tajuamatta muuten kuin kipuilemalla, tempoilemalla, ymmärtämättä olla kiinni juuri tässä hetkessä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti