Luonnonkierto - novelleja, pakinoita, lyhyitä erikoisia 1950-2001

Luin Veikko Huovisen kirjoja kouluaikoina kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja nyt myöhemmin, harvakseltaan. Vaikka kaikki tekstit eivät ole sytyttäneet, niin osa on kolahtanut kovastikin, erityisesti Huovisen turhia osoittelematon huumori.

Nyt on tarjolla monipuolinen valikoima Huovisen lyhytproosaa: Luonnonkierto - novelleja, pakinoita, lyhyitä erikoisia 1950-2001 (Siltala, 2012; ISBN 978-952-234-091-7). Helmet-järjestelmän varauksista päätellen kirja on hyvinkin suosittua kesälukemista. Osa teksteistä julkaistu aiemmin eri lehdissä, osa on aiemmin julkaisemattomia.

Täytyy sanoa, että osa kokoelman teksteistä yllätti, esimerkkinä novelli ”Hamsteri”, jossa liikutaan ikään kuin tuntemattomalla sodan jälkeisellä maaperällä, pohdiskellen ihmisen tarvetta hamstrata elintarvikkeita suuren nälän jälkeen. Kovin kaunista kuvaa ihmisestä ei tämä kertomus tarjoa, mutta erikoislaatuista huumoria kyllä tässäkin on.

Huovisen lukemista ei varmaankaan kannata aloittaa tästä kirjasta, sen verran sekalainen valikoima nämä tekstit ovat. Mutta Huovisen kirjailijakuvaan tämä kokoelma kyllä tuo täydennystä, osin ehkä saattaa sen ajan tasallekin.

Tyylilajit vaihtelevat, osaa teksteistä voisi kutsua eläin- tai eräkertomuksiksi, osa on kertomuksia savotoilta ja metsätöistä, osa kuvaa halua päästä pois maaseudulta, opiskelemaan kaupunkiin, ja osa on hyvinkin kansainvälisen miljöön kuvausta.

Tekstien huumori on paikoitellen terävää ja osoittelevaa, osin hienovaraisen ironista. Tyylit sekoittuvat, korkeakulttuuri limittyy groteskiin meininkiin. Maailman menoa tässä kummastellaan, ja ihmisen kummallisuuksia. Myös kirjailijan omia hassutuksia huomioidaan sattuvasti.

Pidin tästä kirjasta kovasti, hatunnosto kustantajalle!