Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) teki reilun työn ja otti arvioitavakseen suomalaisen tietoyhteiskunnan tilan. Rumalta näyttää. Kansanedustaja Jyrki J. Kasvi tähän jo tarttui, ja Suvi Lindén ehätti puolustautumaan, samaten Hansel.
Jotenkin pelottavasti vaikuttaa siltä, että tietoyhteiskunta on jatkuvaa kertakäyttökeksimisen prosessia, jossa mistään ei tule valmista eikä mihinkään tartuta kunnolla. Sopiva esimerkki on Arjen tietoyhteiskunta -sivusto joka alkuinnostuksen jälkeen on jämähtänyt paikoilleen.
Tämmöistäkö tämä sitten tulee jatkossakin olemaan? Kehitetään, kehitetään, kehitetään; mistään ei tule valmista; kehitetään, kehitetään, kehitetään.
Jollain kummalla tavalla tietoyhteiskunnan kehittäminen kuvastaa tietoyhteiskunnan luonnetta yksilötasolla: infoähkyä, vaikeuksia keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, kontekstien jatkuvaan muuttumista, sisällön unohtumista ulkoisten tekijöiden taakse.
Keisarin uudet vaatteet - uudet, uudet, uudet, uudet - sadussa joka ei koskaan lopu; ja jossa kukaan ei koskaan hoksaa hulluutta koska eilisen päivän kommellukset ovat jo eilisen päivän kommelluksia, ketä ne kiinnostavat.
Tässä maailmassa tarvitaan VTV:tä.
Ja kun maailmasta puhutaan, Euroopan komission tiedonanto Euroopan digitaalistrategia ei ole ollenkaan hullumpi summeeraus siitä mitä tarvitsee saada aikaan. Komissio pyrkii sisällön saatavuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuteen, kunnioitettavia ja haastavia tavoitteita.
Ehkä meilläkin jotain vielä saadaan tehtyä, kun muu Eurooppa näyttää mallia.
Tekstit
in the northern hemisphere
19 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti