Antti Heikkinen kertoo romaanissaan tarinaa suomalaisesta miehestä, joka kirjoittaa tarinaa suomalaisesta miehestä: Pihkatappi (Siltala, 2013; ISBN 978-952-234-150-1).
Varsin hyvin tarina toimiikin, vaikka aika ajoin päähenkilö Jussin tuskailut niin kirjoittamisensa kuin perhesuhteidensa kanssa tuntuvat tökkivän tarkoituksellisen kovasti. Tässä eletään 1960-luvulla, 1970-luvulla ja 1980-luvulla, osittain sota-ajan kokemusten varjossa, toisaalta myös siinä murroksessa jossa maatalous-Suomesta tuli lopulta kaupunkilaistunut.
Jussin itsetilitys ja menneiden aikojen arkielämän kuvaus maistui eletyltä ja koetulta. Esikoisteokseksi romaani on kypsä työnäyte, ja sukuromaanina vallan uskottava. Jonkin verran toistoa ja tankkausta ja ehkä samojen teemojen tahatonta toistoa kirjassa oli, mutta ei se lukemista pahemmin haitannut, Heikkinen osaa kertomisen taidon.
43 Ruuhkamaksut
6 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti