Kurt Vonnegut: Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater, eli, Helmiä sioille

Kurt Vonnegut kirjoittaa rikkaasta miehestä, joka päättää elää kurjuudessa auttaakseen vähäosaisia, minkä tähden mies yritetään julistaa oikeusteitse mielenvikaiseksi ja siten saada hänen omaisuutensa muiden haltuun: Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater, eli, Helmiä sioille (Tammi, 2009; suom. Marjatta Kapari; ISBN 978-951-31-4846-1).



Joskus tulee mieleen ihmetellä, miksi pidän Vonnegutia suosikkikirjailijana vaikka en ole lukenut kovin monia hänen kirjoistaan, ainakaan vähään aikaan. Syynä lienee se, että ne muutamat teokset jotka olen lukenut, osan jo lähes 30 vuotta sitten, tekivät niin suuren vaikutuksen, osuivat jotenkin kohdalleen omassa käsityksessäni maailmasta ja elämästä.

No, tämä teos ilmestyi alunperin jo vuonna 1965, siis lähes 50 vuotta sitten, eli teos on lähestulkoon yhtä vanha kuin minäkin. Siten se kertonee aikansa maailmasta, mutta kumma kyllä, teoksen sanoma ei tunnu yhtään himmenneen, yhä meillä on keskuudessamme Rahajoen ahmatit, jotka hankkiutuvat varakkaiden ihmisten tuntumaan ja sieltä ammentavat itselleen omaisuutta minkä vain ehtivät.

Tästä romaanista ehkä puuttuu Vonnegutin romaanien kaikkein hulvattomimmat piirteet, joissa painovoima, aika tai tuonpuoleinen heittää kuperkeikkaa, mutta aikamoisen pyörityksen Vonnegut saa aikaan perinteisemmilläkin juonen käänteillä.

Alkoholisoitunut Rosewater on eräänlainen pyhä hullu tässä tarinassa, ja toisaalta lukija tulee miettineeksi missä määrin hänen halunsa tehdä hyvää muille ihmisille tosiasiassa on hulluutta ja missä määrin kyse on ihan tavallisesta selväjärkisyydestä. Jos kerran olemme ihmisiä, miksi emme olisi ystävällisiä toisillemme?

Mitenkään yksisilmäisesti Vonnegut ei maailmaa jaa hyväosaisiin ja huono-osaisiin, mutta taitavasti hän kuvaa tilannetta jossa ne joilla on yrittävät estää - keinolla millä hyvänsä - muita pääsemään elämässä eteenpäin. Ja usein riittää jo se, että hyväosaiset klikkiytyvät, tuntevat toinen toisensa, ja sulkevat kaikki ulkopuoliset ryhmästään pois.

Mutta mitä tapahtuu kun hyväosainen Rosewater haluaa antaa rahansa kaikille niille joilla on hätä ja jotka rahaa tarvitsevat? Onko hän mielenvikainen, vaiko täydessä ymmärryksessä?