Dean Koontzin tätä Odd Thomasista kertovaa romaania ei ole vielä suomennettu, enkä jaksanut sitä odottaa, joten tartuin sitten alkuperäisteokseen: Odd apocalypse (Harper, 2013; ISBN 978-0-00-732702-7).
Koontz punoo tarinansa sen verran hyvin, että teos tuli luettua lähestulkoon yhdeltä istumalta, se sanottakoon heti tähän alkuun. Kerronnassa käytetty musta huumori toimii kohtalaisen hyvin, mitä nyt joskus tuntui siltä että Koontz viljelee vähän liikaakin varman päälle laskettuja vitsejä poliitikoista ja vallankäyttäjistä vailla suhteellisuudentajua.
Huumori tasapainottaa melko synkkäsävyistä kerrontaa, jossa yliluonnolliset voimat ja tieteiskirjallisuuden teemat lomittuvat keskenään. Odd joutuu melkoiseen pyöritykseen, mutta henkiinjäämisen taidossa hän on Koontzin suvaitsevalla avustuksella kohtalaisen taitava, ja niinpä pahikset joutuvat hämmennyksiin kerta toisensa jälkeen.
Vaikka kerronta ja tarina koukuttikin, loppujen lopuksi tuntui siltä, että tässä käytetään jo useampaan kertaan hyödynnettyä reseptiä, vähän uudelleen lämmittämällä. Mitään erityisen uutta tai oivaltavaa Koontz ei tarinaan tuonut, eikä Odd-hahmo tuntunut kasvavan tai oppivan tässä romaanissa mitään uutta.
Saattaa siis olla, että sarjan lukeminen päättyy tähän romaaniin, joka tapauksessa on kunnon paussin paikka.
Tekstit
40 Second best ratkaisu: joukkoliikenteen subventio
4 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti