Charles Bukowskin viimeinen julkaistu romaani on Pulp (Virgin, 2007; ISBN 978-0-7535-1189-3), jossa hän pistää kioskikirjallisuutta ja erityisesti tusinadekkareita (unohtamatta tieteiskirjallisuutta ja fantasiaa) uuteen uskoon reippaalla otteella.
Juoppo uhkapeliin koukussa oleva hahmo tässäkin kirjassa seikkailee, mutta vaikea on tietää mikä Bukowski oikeasti oli miehiään, niin hyvin hän itsensä ironisoi piiloon. Kiltti kaveri joka esittää kovista, piintynyt ihmisvihaaja, juoppo jolla on selvät hetkensä... Tai sitten ihan jotain muuta, ei hänestä ota selvää.
Jotain samanlaista hänessä on kuin Thomas Bernhardissa, sillä vaikka hän kirjoittaa viiltävästi ihmisten epärehellisyydestä ja teeskentelystä niin ankarimmin hän kohtelee itseään paljastaen oman sotkuisen ja epämiellyttävän luonteensa.
Teos kuuluu nimellisesti kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden genreen, mutta absurdilla tavalla Bukowski tarinaansa punoo, sillä mukaan on otettu niin yliluonnollisia olentoja kuin ulkoavaruuden muukalaisia. Los Angeles sopii hyvin tämmöisen yksityisetsivätarinan tapahtumapaikaksi, ja oikeastaan on kummallista miten näppärästi Bukowskin tarina rullaa sen epäuskottavuuksista huolimatta.
Dialogi on kerta kaikkiaan uskomattoman ylitseampuvaa, mutta samalla nasevaa ja ytimekästä, ikään kuin Bukowski olisi samalla kertaa halunnut sekä ironisoida kioskikirjallisuutta että osoittaa pystyvänsä parempaan kuin yhdeksän kymmenestä tämän tyyppisten kirjojen tehtailijoista.
40 Second best ratkaisu: joukkoliikenteen subventio
6 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti