Jørgen Brekke kirjoittaa dekkaria, jossa 1500-luvun tapahtumat limittyvät 2010-luvun sarjamurhaajatarinaan: Armon piiri (WSOY, 2013; suom. Katriina Huttunen; ISBN 978-951-0-39607-0).
Teoksen alaotsikkona on "Bergen 1528 - Richmond 2010 - Padova 1518 - Trondheim 2010". Tarinassa limitetään 1500-luvun Norjan ja Italian tapahtumia nykyajan Norjaan ja Amerikkaan. Edgar Allan Poe -museo on yksi rikosten tapahtumapaikoista, ja vanhoilla kirjoilla on merkittävä osuus tarinan juonessa.
Brekke kuittailee toisen norjalaisen dekkaristin suuntaan viittamalla "juoppoon poliisiin Oslossa", mutta omin voimin tässä halutaan Trondheimissa pärjätä. Rikosta selvittämässä on Odd Singsaker, aivoleikkauksesta toipuva poliisi, jonka amerikkalainen vastine on Felicia Stone.
Kummallakin poliisilla on selvitettävänä rikos jonka uhrin yläruumiista on nahka nyljetty irti. Todisteet viittaavat 500 vuotta vanhaan pergamenttiin, joka paljastuu ihmisen nahkasta tehdyksi.
En ole erityisen innostunut sarjamurhaaja-genrestä, mutta onneksi tämä dekkari on monipuolisempi, tässä pohdiskellaan niitä tekijöitä jotka ihmisestä tekevät sen mikä hän on, valinnoista ja tapahtumista joita ei voi jälkikäteen perua.
Teoksen loppu oli kuitenkin pettymys, kovin kaavamaiseen jännärimeininkiin tässä pudottiin, ja tuli fiilis etten muita Brekken kirjoja taida haluta lukea.
Mutta laitan tähän teoksen esittelytekstin, vertailun vuoksi:
Trondheimin Gunnerus-kirjaston turvallisuusvastaava Jon Vatten on yliherkkä alkoholille. Aivan kuten Edgar Allan Poe. Mutta eihän sitä varmaksi tiedä, ellei kokeile. Monen vuoden tauon jälkeen Vatten suostuu juomaan lasillisen viikon päätteeksi. Maanantaina suljetusta kirjaholvista löytyy vainaja.
Samaan aikaan Richmondissa Edgar Allan Poe -museon kuraattorin murhaa tutkiva Felicia Stone alkaa jäljittää vanhaa teosta. Hänellä ja komisario Odd Singsakerilla on edessään murhatutkimus, joka ei ole mikään standardijuttu.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti