Stephen King päättää Mersumies-trilogian tähän romaaniin, jonka ensin olin jättämässä kesken jo alkuunsa, mutta jotenkin vain tämä kauhulla maustettu jännäri tuli luettua loppuun asti: Viimeinen vartio (Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2018; suom. Ilkka Rekiaro; ISBN 978-951-31-9856-5).
Yliluonnollisia ja tieteiskirjallisuuteenkin viittaavia aineksia on romaanissa sotkettu tarinaan siinä määrin paljon että perinteisen dekkarin juoni ei enää toimi, mutta kohtalaisen taitavasti King tarinaansa silti pyörittää, vaikka melkoisia aukkoja juonessa onkin. Trilogian kaksi ensimmäistä osaa ovat kieltämättä parempia kuin tämä päätösosa, mutta hyvä että tämäkin tuli luettua.
Jo kuuden vuoden ajan Brady Hartsfield on maannut aivovammaklinikan huoneessa 217. Näyttää siltä, että massamurhasta tuomitulla miehellä on vintti pysyvästi pimeänä. Mutta tyhjän katseen takana jylläävätkin uudet arvaamattomat voimat.
Samaan aikaan etsivä Bill Hodges löytää rikospaikalta oudon Z-kirjaimen. Ja sitten toisen ja kolmannen. Monessa liemessä keitetty Hodges joutuu pian myöntämään, että todisteet johtavat erään sairasvuoteen luo. Brady on palannut. Ja hän haluaa kostaa paitsi Bill Hodgesille myös koko kaupungille.
Ylistetty Bill Hodges -trilogia on kuin kunnianosoitus perinteiselle dekkarille, johon King nyt varmoin ottein sekoittaa annoksen kauhua ja yliluonnollista.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti