Mika Rättö tarjoaa "kokeellisen" romaanin, joka on osin aivan päätön, osin taas päätä täynnä, siinä määrin eriskummallisen kiinnostava se on: Se jokin - "kuule härkäpapusi rapisevan" (Kustannusosakeyhtiö Teos, 2018; ISBN 978-951-851-833-7).
Kirjan laina-aika meni umpeen eikä lainaa voinut uusia varauksista johtuen, joten ehdin lukea kirjasta vain jonkin matkaa alkua. Mutta melkoinen kirjoittaja tässä tekstiä on ollut tuottamassa, siinä määrin tyylilajit ja todellisuuden olomuodot menevät sekaisin etten juuri mitään tämän kaltaista muista aiemmin lukeneeni. Pakko tätä on peukuttaa vaikka mysteeristä ehdin tuntea vasta pelkän häivähdyksen.
Puutarhaoppilaitoksen rivipuutarhuri Herman Aleksandria Konstanttius – ituviiksinen viherpeukalo – törmää tämän tästä kummallisiin seikkoihin kotisaarellaan. Vuoren juurella elelevät tavalliset taatelintallaajat ja uppiniskaiset veronmaksajat, kun taas vuoren huipulla elämöi parempiosaisten joukko, joka tuntuu tietävän jotakin perustavanlaista. Sillä jokin saarella on toisin, jotakin on tapahtumassa.
Puutarhuri Herman ryhtyy penkomaan asiaa. Apureina tai vastavoimina laukkaavat muun muassa sikalanhoitaja, suurtalouskeittäjätär Katariina Gön Kukkenheim, Veli Cus Cus Wallenheimi (Gongoloksen luostarilaitoksen vanhempi vaihto-oppilas) sekä Marja-Liisa Skumban johtama naiskolmikko. Varastettuja kronikoita, demokratian mätänemistä, maailmanlopun ennustuksia ja härkäpapujen rapinaa ei tästä seikkailuromaanista ja moraliteetista puutu.
Rätön vuolas, villi ja nerokas kerronta on kaikessa runsaudessaan jo tarina sinänsä. Puhumattakaan ilmat pihalle iskevästä dialogista. Se jokin – "kuule härkäpapusi rapisevan" on villin seikkailukirjallisuuden, pullistelun ja pullisteluparodian sekä kokeilevan proosan klassikko heti ensisivuiltaan alkaen.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti