Robert Merle: The brethren

Robert Merle kertoo 1500-luvun lopun Ranskasta historiallisessa seikkailuromaanissa: The brethren (Pushkin, 2015; englanniksi kääntänyt T. Jefferson Kline; ISBN 978-1-782271-23-9).



Romaanissa kuvataan hugenottien ja katolisten välillä käytyjä väkivaltaisia välienselvittelyjä, unohtamatta myöskään Ranskan sodankäyntiä (ja aika ajoin liittoutumista) Englannin ja Espanjan kanssa.

Teoksen päähenkilöinä on kaksi entistä sotilasta, jotka hankkivat sodasta saamillaan ansioilla linnan Périgordin alueelta ja asettuvat sinne asumaan. Viihteellistä romantiikkaa ei teoksesta ihmeemmin löydy, mutta seikkailuja sitäkin enemmän.

Merle on taitava kirjoittaja. Tekstistä käy ilmi tavaton määrä tietoa ja ymmärrystä 1500-luvun loppupuolen elämästä. Paikka paikoin tuntuu siltä että kirjailija pyörittää tarinaansa turhankin näppärästi, mutta uskottavuus ei kuitenkaan häviä. Kuvaukset arkipäivän elämästä ovat oivaltavia ja tarkkoja, ja vaikka henkilökuvaus on paikoin viitteellistä, ei se lukuintoa pahemmin lannista.

Two veteran soldiers retire to a castle in the wildly beautiful Périgord of sixteenth century France. But the country is descending into chaos, plagued by religious strife, famine, pestilence, bands of robbers... and, of course, the English. In the course of their story we are introduced to a slew of vivid characters, including the fiery Isabelle, mistress of the castle, refusing to renounce her religious beliefs despite great pressure; the petty and meal-mouthed Francois, unlikely heir to the estate; the brave and loyal Jonas who lives in a cave and keeps a wolf as a pet; the swaggering soldier Cabusse; the outrageously superstitious Maligou, and Sarrazine, who once roamed as part of a wild gypsy band.