Stephen Chboskyn romaani Elämäni seinäruusuna kertoo nuoren ihmisen vaikeuksista keskellä aikuiseksi kasvamisen ongelmia. Romaani on suomennettu, mutta luin sen alkuperäisenä versiona: The perks of being a wallflower (Simon & Schuster, 2012; ISBN 978-1-47110-048-2).
En tiennyt yhtään mitä romaanilta odottaa, ja suuresti yllätyin. Tarina kerrotaan päähenkilö Charlien kirjoittamien kirjeiden kautta, lyhyinä katkelmina joissa Charlie kertoo onnen hetkistään ja suruistaan, ystävistään, perheestään. Kertomisen tapa tuntui aluksi oudolta, mutta kirjeet imaisivat mukaansa, etäännyttävästä kerrontatavasta huolimatta.
Kirja on suunnattu nuorille lukijoille, mutta mitenkään vähättelevä se ei ole, vaan mukana on hyvinkin synkkiä aineksia, kuten ystävän itsemurha ja sen taustalla olevien syiden pohdiskelu. Päähenkilö Charlie on sisäänpäin kääntynyt älykäs nuori ihminen, kasvamassa irti lapsuudesta, kohti aikuisuutta. Monesta asiasta hän ymmärtää paljon, enemmän kuin hänen ympärillään olevat aikuiset tajuavat, mutta toisista asioista hän taas ei tajua mitään, kunnes elämä opettaa, ehkä niin voisi sanoa.
Kirja on rujon karhea, koskettava, todentuntuinen. Ei uskoisi että tästä on tehty elokuvakin.
Charlie is a freshman. And while he's not the biggest geek in the school, he is by no means popular. Shy, introspective, intelligent beyond his years yet socially awkward, he is a wallflower, caught between trying to live his life and trying to run from it. Charlie is attempting to navigate his way through uncharted territory: the world of first dates and mix-tapes, family dramas and new friends.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti