Ann Leckie: Ancillary mercy

Ann Leckie päättää palkintoja kahmineen Imperial Radch -tieteistrilogian komeasti romaanilla Ancillary mercy (Orbit, 2015; ISBN 978-0-356-50242-7).



Teoksen lukeminen jäi viime tippaan, sillä kirjastosta tuli huomautus laina-ajan päättymisestä. Mietin jaksanko ja ehdinkö lukea romaanin vajaassa kahdessa päivässä, mutta lopulta lukemiseen meni vain pari tuntia, ja kirja tuli luettua käytännössä yhdellä istumalla.

Olin jonkin verran ehtinyt jo unohtaa mitä kirjasarjan aiemmissa osissa Ancillary Justice ja Ancillary Sword tapahtui, eikä Leckie juurikaan palaa menneisiin tapahtumiin vaan jatkaa tarinaa vauhdikkaasti eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä tarina veti mukaansa, ja pikku hiljaa alkoi aiempien kirjojen maailmakin muistua mieleen.

Ihan ensimmäisen romaanin tasolle tämä trilogian päätösosa ei yllä, mutta lähelle kuitenkin. Kertakaikkisen hieno romaanisarja tämä on, sellainen jonka voisi kuvitella lukevansa tulevina vuosina uudestaan ja ehkä senkin jälkeen vielä uudestaan.

Ancillary Mercy is the stunning conclusion to the trilogy that began with Ancillary Justice, the only novel ever to win the Hugo, Nebula, and Arthur C. Clarke Awards. For a moment, things seemed to be under control for Breq, the soldier who used to be a warship. Then a search of Atheok Station's slums turns up someone who shouldn't exist and a messenger from the mysterious Presger empire arrives, as does Breq's old enemy, the divided, heavily armed, and possibly insane Anaander Mianaai - ruler of an empire at war with itself. Breq could flee with her ship and crew, but that would leave the people of Athoek in terrible danger. Breq has a desperate plan. The odds aren't good, but that's never stopped her before.