Courtney Milan: The countess conspiracy

Courtney Milan tarjoaa erikoislaatuisen historiallisen rakkausromaanin, jossa päähenkilöiden suuri salaisuus liittyy heidän tieteelliseen työhönsä: The countess conspiracy (NLA Digital Liaison Platform LLC, 2013; ISBN 9781937248208).



Kirjan parivaljakko Sebastian ja Violet ovat paikka paikoin raivostuttavan sekopäisiä ihmissuhdesotkujen aiheuttajia, mutta toisaalta sitten on se että tästä huolimatta romaanissa on paikka paikoin hyvinkin syvällistä sisältöä. Ja erityisesti rupesi ihmetyttämään että kirjan tarinassa on kyse niinkin monimutkaisista asioista kuin perinnöllisyystieteen tilastollisista menetelmistä ja laivakuljetusten logistiikan riskianalyyseistä.

Niinpä kävin netissä katsomassa, mitä kirjailija Courtney Milanista kerrotaan, ja Wikipedia-artikkelin kuvaus oli melkomoisen epätavallinen taustoitus viihdekirjailijalle:

Milan was raised in Southern California. She wrote her first book at the age of ten, and intended to be an author from a young age. After failing spectacularly at this, she changed her mind. She received a double major in mathematics and chemistry from Florida State University in 2000, and went on to get a Master's degree in Physical Chemistry from UC Berkeley in 2003, where she did research on computer models of glassy behavior.

She then went to the University of Michigan school of law, where she graduated summa cum laude, after which she clerked for Alex Kozinski of the 9th Circuit, followed by Retired Associate Justice Sandra Day O'Connor and Associate Justice Anthony Kennedy of the Supreme Court of the United States. She was a law professor at Seattle University School of Law for several years, teaching contracts and intellectual property, before quitting to write full-time.

Romaanissa kerrotaan siitä, miten vaikeaa naisen oli osallistua tieteelliseen tutkimukseen 1800-luvun Englannissa, ja miten vähäarvoisina naisia muutenkin yhteiskunnassa pidettiin, lähinnä vain miesten omaisuutena.

Violet on upea romaanin päähenkilö rikkinäisyydestään huolimatta, tai ehkä juuri siksi, eikä Sebastiankaan pahasti alakynteen jää, huolimatta siitä että hänen älyllinen kapasiteettinsa ei ole aivan Violetin tasoa.

Kirjassa on hauskoja kohtauksia, muun muassa se jossa Sebastian pitää tieteellistä luentoa orvokeista (Viola). Luennoidessaan hän tunnustaa rakkautensa Violetille ilman että kukaan muu yleisössä sitä tajuaa.

Välillä tekstistä tuli mieleen, että kirjoittaja hupailee lukijan kanssa piilottaen tarinaan tiedehistoriaan viittaavia koukkuja. Tämä on aikalailla toisin kuin esimerkiksi Dan Brownin kirjoissa, jotka ovat kuin kopioitu Wikipediasta, sillä erotuksella että Wikipedian teksti on sujuvampaa ja siellä on vähemmän virheitä. Milan ei tekstissään kompastele, ja viittaukset evoluutioteorian tilastolliseen perustaan hoituvat ikään kuin sivulauseissa, asiaa stressaamatta, ymmärryksellä briljeematta.

Niin, ja sanottakoon vielä sekin että tässäkään Milanin kirjassa ei kansikuvan naisihminen vastaa ollenkaan sitä kuvaa Violetista minkä romaani tarjoaa.

Sebastian Malheur is the most dangerous sort of rake: an educated one. When he's not scandalizing ladies in the bedchamber, he's outraging proper society with his scientific theories. He's desired, reviled, acclaimed, and despised -- and he laughs through it all.

Violet Waterfield, the widowed Countess of Cambury, on the other hand, is entirely respectable, and she'd like to stay that way. But Violet has a secret that is beyond ruinous, one that ties her irrevocably to England's most infamous scoundrel: Sebastian's theories aren't his. They're hers.