Jari Järvelä jännäritrilogian viimeisen osan jonottaminen kirjastosta ei kestänyt niin pitkään kuin pelkäsin, ja lukeminen meni yhdessä hujauksessa: Tyttö ja seinä (Tammi, 2016; ISBN 978-951-31-8888-7).
Romaani toi mieleen sekä kovaotteiset jännärit että noir-tyylilajin dekkarit, mutta melkolailla omaperäisesti Järvelä tarinaansa kertoo.
Romaanin päähenkilö Metro on pahassa paikassa venäläisen gangsterin takaa-ajamana. Muutamissa kohdissa tuli mieleen Jason Bourne -jännärien meininki, eikä mitenkään huonossa mielessä, aikamoisella sykkeellä Järvelä tarinaa pyörittää.
Romaanitrilogia teki sen verran ison vaikutuksen, että kirjoihin täytyy kyllä palata jossain vaiheessa uudestaan, tarkistaa onko tarina todellakin niin upea kuin päätösosan luettuani vaikutti. Maailmanluokan jännäritrilogia, kerrassaan.
Arvostelumenestykseksi nousseen Metro-trilogian päätösosa. Metro on nuori kotkalainen nainen. Toisin kuin ikätoverinsa hän ei tee itseään näkyväksi bloggaamalla ja vloggaamalla vaan maalaamalla betoniseinään grafiitteja. Mutta nyt Metro pakenee henkensä edestä sekä poikaystävänsä surmaajaa että venäläistä oligarkkia, jonka kotigalleriasta Metro on tuhonnut muutaman miljoonan euron edestä taidetta.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti