John Williamsin romaani on länkkäri, jotakuinkin paras koskaan kirjoitettu: Butcher's Crossing (Bazar, 2016; suom. Ilkka Rekiaro; ISBN 978-952-279-207-5).
Mieleen tulee vain yksi toinen kirja, jossa länkkärin kuosissa kerrotaan yhtä lailla ihmisyyttä syvälle viiltävä tarina, ja se on Cormac McCarthyn pääteos, romaani Veren ääriin, eli Lännen punainen ilta. No, muutamassa Elmore Leonardin teoksessa on myös kovaa yritystä, mutta ihan tällaiseen napakymppiin Leonard ei osu.
Kuten romaanissa Stoner John Williams ei selittele, vaan kertoo toteavasti asioista siten kuin ne tapahtuvat, ja lukija joutuu todistajaksi elämälle jota kirja kuvaa, ja kuvaus on sillä tavalla tiukasti osuvaa että välillä oli pakko pitää taukoja. Siinä määrin romaanin teksti tuntui hiertyvän lukijan nahan alle että tekstin lukeminen teki kipeää.
Kuvaus villin lännen viimeisistä ajoista on uljas kertomus ihmisen yrityksestä etsiä omaa olemustaan, tavoittaa omaa itseään, ja samalla kirja kertoo yhtä lailla hyvyydestä kuin pahuudesta, siitä miten ihminen yrittäessään elää elämäänsä ajautuu ristiriitaan maailman todellisuuden kanssa, tai sanoisiko niin että lukija joutuu todistamaan sitä kuilua joka on ihmisen tavoitteiden ja odotusten sekä häntä ympäröivän todellisuuden välillä.
Kansas, 1870. Nuori Will Andrews jättää yliopiston kesken ja saapuu pieneen Butcher's Crossingin kaupunkiin keskelle ei mitään. Hän haluaa kokea Ralph Waldo Emersonin innoittamana alkuperäisen suhteen luontoon, mutta keskilännen kovapintaisten miesten kansoittama onnenonkijoiden kaupunki vaikuttaa tylyltä. Andrews tutustuu pian mieheen, joka saa hänet vakuuttuneeksi Coloradon vuoristossa majailevasta valtavasta biisonilaumasta, jota kukaan ei ole löytänyt. Neljän miehen uhkarohkea retkikunta lähtee matkaan preerian halki. Raskas matka saa kuin saakin täyttymyksensä, kun miehet jäljittävät biisonilauman ja pääsevät tappamisen makuun. Ajantaju unohtuu, ja talvi pääsee yllättämään miehet.
Butcher's Crossing julkaistiin alun perin vuonna 1960. John Williamsin ylistetyn Stonerin tavoin se on löydetty ja saavuttanut menestyksen vasta nyt, vuosikymmeniä myöhemmin. Tarina kulkee Butcher's Crossingissa toiseen suuntaan kuin Stonerissa, yliopistomaailma vaihtuu karkeaan, kovaan elämään lähellä luontoa. Williams kunnioittaa lännentarinan perinteitä ja tavoittaa jälleen paljaan ihmisyyden kuvauksen. Kirjan pelkistetty kerronta vavahduttaa lukijaa.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti