Markku Kuisma kertoo selkeäsanaisesti Suomen valtion omistajapolitiikan kiemuroista, siitä miten valtionyhtiöitä luotiin ja miten niille ajan mittaan on käynyt, mukaan lukien se miten jotkut ajattelevat yhtiöitä pikemminkin valtion rasitteena kuin voimavarana: Valtion yhtiöt - nousu ja tuho (Siltala, 2016; ISBN 978-952-234-386-4).
Kirja on erinomainen puheenvuoro valtionyhtiöitä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toivottavasti se auttaa välttämään tekemästä lyhytnäköisiä päätöksiä jotka myöhemmin osoittautuvat katastrofaalisen huonoiksi.
Markku Kuisman teos kertoo valtiollisten suuryritysten synnystä, noususta ja tuhosta. Tarkastelun kohteena on miljardien eurojen rahakasan vaihtelevat kohtalot ja komea joukko isoimpia pörssifirmojamme, sellaisia kuin Fortum, Stora Enso, Kemira, Outokumpu, Neste, Valmet, Metso, SSAB-Rautaruukki ja Outotec. Kaikilla näillä yhtiöillä on värikäs menneisyys, jota jotkut häpeävät, ja kiistelty tulevaisuus, joka on osa Suomen nousua tai tuhoa. Tarina alkaa norjalaisten omistaman Ab W. Gutzeitin kansallistamisesta itsenäisyyden alkuhämärässä ja jatkuu nykypäivään. Valtio osti 1918 osake-enemmistön pörssiyhtiöstä, joka omisti puolen miljoonan hehtaarin verran metsäomaisuutta ja runsaasti vesivoimaa. Sittemmin muodostettu Enso-Gutzeit Oy on nykyisen metsäjätti Stora Enson edeltäjä. Gutzeitin muodonmuutos oli sekava vyyhti ison rahan liikkeitä, spekulaatiota, pankkikilpailua, valtataistelua, suurvaltapolitiikkaa ja väkeviä intohimoja. Samat perusvoimat jylläsivät myöhemmin Outokummun, Nesteen ja muiden valtion suurten firmojen läpimurrossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti