Jan-Erik Lundströmin toimittamassa artikkelikokoelmassa pohditaan valokuvauksen merkitystä: Valokuvallisia todellisuuksia (Valokuvataiteilijoiden liitto, 2012; ISBN 978-952-01-0671-3). Suomenkielinen toimitus Päivi Rajakari, suomennokset Sari Kokkola ja Kristiina Antinjuntti.
Artikkelit liikkuvat käsitteellisellä tasolla, poimien esimerkkejä valokuvauksen historiasta ja nykypäivästä. Paljon kysymyksiä, ei niinkään vastauksia, mikä lienee ollut teoksen lähtökohtakin.
Mitä tiedämme valokuvauksen kautta nykymaailmasta? Onko valokuvauksellista tietoa olemassa? Kuinka valokuvaa katsotaan tarkastelee eri näkökulmista valokuvan peruskysymyksiä ja nykyvalokuvauksen käytäntöjä sekä osoittaa radikaalisti uusia tapoja ymmärtää ja katsoa kuvia. Kirjoituksissa käsitellään valokuvauksen teoreettisia, taiteellisia, filosofisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Niissä kosketellaan ajan, tilan ja muistin luonnetta sekä valokuvallisen esittämisen eri muotoja. Mitä seuraa esimerkiksi siitä, että rajat taidevalokuvan ja dokumentaariseen valokuvan välillä ovat yhä häilyvämpiä? Miten länsimainen tapa katsoa kuvia poikkeaa esimerkiksi aasialaisesta? Elämme kuvien täyttämässä kulttuurissa, jossa tarvitsemme yhä enemmän tietoa siitä, kuinka kuvat luovat ymmärrystämme maailmasta. Digitaalisen vallankumouksen jälkeen ajateltiin, että valokuvalla ei ole enää erityistä todistusvoimaa suhteessa kuvaamiinsa todellisuuksiin. Esittävä voima ja mimeettisyys ovat kuitenkin edelleen valokuvan peruslähtökohtia - silloinkin, kun tähdätään kuvitteelliseen. Valokuvan kyky vietellä, herättää levottomuutta ja liikuttaa meitä on edelleen ylivertainen.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti