Reetta Muhonen ja Hanna-Mari Puuska: Tutkimuksen kansallinen tehtävä

Reetta Muhonen ja Hanna-Mari Puuska ovat toimittaneet artikkelikokoelman, jossa pohditaan muun muassa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tähän liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi poliittisen ohjauksen intressejä: Tutkimuksen kansallinen tehtävä (Vastapaino, 2014; ISBN 978-951-768-416-3).



Kirja on melkoisen vaativaa luettavaa, vaikka teksti sinänsä selkeää onkin. Kesälukemiseksi varmaankin raskaammasta päästä, mutta tutkijoiden toisiaan täydentävät näkemykset tarjoavat kiistämättä monenlaista pohdittavaa ja oivallettavaa.

Tutkimuksen kansallinen tehtävä -kirjassa tarkastellaan tieteellisten tutkimustulosten välittämisen ja hyödyntämisen mekanismeja sekä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen mittaamisen ongelmia.

Tiedosta ja osaamisesta on tullut kansantalouksien kilpailuvaltteja, mikä on muuttanut myös tieteellisen tutkimuksen roolia. Hallitsevassa, talouden merkitystä korostavassa ajattelussa tutkimuksen vaikuttavuus ymmärretään tyypillisesti tutkimustiedon sovellettavuutena, esimerkiksi patentteina ja lisensseinä. Tutkimus halutaan sitoa entistä tiiviimmin osaksi kansallisia innovaatioita ja kasvua luovia rakenteita, ja tutkimusta suunnitellaan entistä enemmän niiden ehdoilla. Tutkimusta myös ohjaillaan poliittisin päätöksin, mikä rajoittaa tutkimuksen vapautta ja erityisesti kriittistä tutkimusta. Määriä painottavan, huippulehdissä julkaisemiseen ohjaavan tiedepolitiikan uhkakuvana on, että entistä hienompiin saavutuksiin yksityiskohtien ja metodien tutkimuksessa yltävät tutkija luovat samalla oman sisäisen kielensä ja maailmansa, jota ulkopuolinen ei enää ymmärrä.

Tutkimuksen kansallinen tehtävä lisää ymmärrystä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden erilaisista muodoista, kotimaisella kielellä julkaisemisen roolista, eri tieteenalojen julkaisukulttuureista ja tutkimuksen yleisöistä. Kirjoittajat osoittavat, että tutkimus voi olla yhtä aikaa sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Kirjoittajajoukko muodostuu eri yliopistojen yhteiskunta- ja humanististen tieteiden alan asiantuntijoista.