Tartuin Juha Seppälän kirjaan odottaen omaperäistä kuvausta, ja sellaista sainkin, oikein roppakaupalla, niin että jouduin ihmettelemään mistä tässä kirjassa on kyse: Suomen historia (WSOY, 1998; ISBN 951-0-22684-X).
Sivumäärältään - 128 sivua - teos lähestyy romaanin mittasuhteita, mutta rakenteeltaan teos on varsin katkelmallinen, ja muistuttaa pikemminkin kokoelmaa novelleja, tai proosarunoja. Helmet-järjestelmässä teos oli saanut seitsemän arviointia, lopputuloksena neljä tähteä, mitä pidän ihan asiallisena arviona tälle kirjalle.
On teoksessa päähenkilökin, eikä sen vähäisempi kuin Carl Gustaf Emil Mannerheim, tai pitäisikö pikemminkin sanoa että Mannerheim asetetaan tässä vähän muualle kuin jalustalle, silti vähättelemättä hänen merkitystään, mutta samalla sijoittaen tämä sankarihahmo hyvinkin inhimilliseen mittakaavaan.
Teoksen takakannen tekstilainaukset kirjasta osuvat kohdalleen:
Kaikki tietävät kuka minä olen. Minä olen minä.
Nyökkään kevyesti, näin, ja lausun pehmeällä mutta lujalla äänellä: Mannerheim.
Niin, ja on teoksessa Mannerheimin lisäksi myös muuta suomalaista historiaa, Seppälän oman suvun tarinaa 1700-luvulta alkaen. Eli kyseessä on siis hyvinkin henkilökohtainen kirja, mutta samalla myös kirja joka pohtii historian kulkua epätavanomaisesta näkökulmasta, asettuen suomalaisen ikonin nahkoihin ja havannoiden maailmaa tästä perspektiivistä yllättävilläkin tavoilla.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti