tiistai 26. helmikuuta 2013

Abby McDonald: Sophomore switch

Feministisiäkin painotuksia löytyy Abby McDonaldin esikoisromaanista Sophomore switch (Candlewick Press, 2010; ISBN 978-0-7636-5181-7). Kirja löytyi Helmetin kautta e-kirjana, ja on hyvinkin nopealukuinen, varsinkin sieltä täältä selattuna.



Romaani on humoristinen kuvaus kahdesta opiskelijasta, jotka vaihtavat opiskelupaikkojaan muutamaksi kuukaudeksi. Oxfordissa opiskeleva Emily matkustaa Kaliforniaan, ja Tasha puolestaan toiseen suuntaan.

McDonald rakentaa tarinan kahden erilaisen ja erilaisessa opinahjossa opiskelevan hahmon ristiriidoille: toisaalla on elististinen ja urasuuntautunut Oxford/Emily, toisaalla merenrannalla itseään ruskettavat ja juhlia harrastavat kalifornialaiset opiskelijat kuten Tasha.

Tarinassa on ehkä liikaakin symmetriaa, sillä käy ilmi että kumpikin opiskelijoista on lähtenyt pakoon umpikujaan ajautunutta tilannettaan, eikä sopeutuminen uuteen ympäristöön ole helppoa. Brittien ja amerikkalaisten stereotypioita viljellään taajaan, mutta kieltämättä McDonald osuu välillä herkullisesti maaliin.

Tashaa pidetään Oxfordissa kummajaisena, jolla ei ole edellytyksiä älyllisesti haastavampaan opiskeluun:

The truth stings me hard behind my rib cage. My work is "fine," but she's still writing me off just because I wear cute skirts and keep my hair blown out. It's clear she's never seen Legally Blonde. Aren't smart people supposed to be above this kind of blatant discrimination?


Emily puolestaan tuntee rauhattomuutta älyllisten haasteiden puutteesta, mutta saa elämänsä kuriin ottamalla käyttöön tiukan päiväohjelman:

After my mini-breakdown at the beach, I don't accept any more of Morgan's invitations. As much as I want to get along here, I can't bear the thought of that panic or uncertainty again, so by the end of my third week, I'm back in a perfectly structured routine, every hour from eight until five neatly accounted for - thanks to my wall-chart organizer. Morning runs, library sessions, classic film watching, and, of course, classes; if I ever get lonely or start to question what I'm doing here, all it takes is a quick glance above my desk at the daily schedule to calm myself down again.


Ja loppujen lopuksi kirjassa on kyse eräänlaisesta roolileikistä, siitä että vaikka ympäristö muokkaa ihmistä, ei ole välttämättä niin ettei olisi mahdollisuuksia muuhunkin, jos vain uskaltaa yrittää. Paikka paikoin teksti tuntuu tv:n muuntumisohjelman parodialta, esimerkiksi tässä Tasha muuttaa tyylinsä päinvastaiseksi aiempaan verrattuna:

For the next couple of hours, I do what I do best. I shop. Bargains, new styles, and cool looks are in my blood, only this is like a reverse experience for me: I look around the store, and if something cute catches my eye, I put it down and find the total opposite. That sparkly black low-draped top? I ditch it for a high-necked Victoriana-style white blouse. A denim skirt with torn edges and a studded belt? I leave it on the rack and go pick out a knee-length plaid pencil skirt.


Romaani on eräänlainen pelikuvamainen kertomus itsetuntemuksen löytämisestä vieraassa kulttuurissa ja ympäristössä. Samalla pohditaan sitä, missä määrin Oxfordin älyllisyys tai Kalifornian pintakulttuuri oikeastaan määrittelevät naisen roolia yhteiskunnassa. Mikä tekee feminististä feministin?

Ei kommentteja: