En oikein tiedä mitä ajatella tai sanoa Eckhart Tollen kirjasta Uusi Maa - elämän tarkoituksen oivaltaminen (Basam Books, 2010, 2. painos; suom. Maarit Heinonen). Toisaalta kirjassa on paljon hyvää, sellaista josta olen pitkälti samaa mieltä. Mutta joistakin asioista, liittyen siihen "henkisyyteen" jota Tolle maalailee, olen hyvin vahvasti eri mieltä.
Tolle ammentaa paljon "itämaisesta viisaudesta", erityisesti erilaisista mietiskelytekniikoista, muun muassa zenistä, ja yhdistää näitä oppeja länsimaiseen uskonhistoriaan, tulkiten esimerkiksi Jeesuksen opetuksia omalla tavallaan.
Tästä sopii esimerkiksi omistamisen illuusiota käsittelevä kohta, jossa Tolle ottaa lähtökohdaksi Jeesuksen sanomisen "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on tavaisten valtakunta." Tästä Tolle kirjoittaa:
Mitä "hengessään köyhät" tarkoittaa? Sitä, ettei ole sisäistä taakkaa, ei samaistumista omaisuuteen eikä minätunnolla varustettuihin mielen käsitteisiin. Ja mikä on "taivasten valtakunta"? Yksinkertainen, mutta syvä olemisen ilo, joka löytyy samastumisesta irrottautumalla ja siten "hengessään köyhäksi" muuttumalla.
Olen samaa mieltä Tollen kanssa siitä, että kulttuuriamme vaivaa omistamisen, menestyksen ja minä-keskeisyyden kirous, joka tekee elämästä stressaavaa ja kuluttavaa. Päässämme pörräävät ajatukset tulevasta ja menneestä, emmekä osaa keskittyä tässä hetkessä olemiseen.
Mutta Tollen reseptistä en ole samaa mieltä. Hän lainaa buddhalaista sanontaa "Kuuta osoittava sormi ei ole kuu". Olen sitä mieltä, että Tollen ajatukset jäävät vajaaksi, mielestäni ne ovat askel poispäin ongelmista, mutta ei välttämättä oikeaan suuntaan.
Tekstit
3 kommenttia:
Ei olekaan helppoa ymmärtää sillä tasolla kuin Tolle tarkoittaa. Oletko lukenut hänen kirjansa Läsnäolon voima, jossa hän kertoo oman kokemuksensa, jolla oli ratkaiseva vaikutus hänen elämäänsä ja joka johdatti tutkimaan asioita syvemmin?
Koin itse erään raskaan elämäntapahtumani jälkeisessä kärsimyksessä hyvin voimakkaan ja lähes täydellisen pitkäkestoisen läsnäolon hetken (joita oli useita eri tasoisia). Tuossa hetkessä irtauduin täysin (kärsimystä aiheuttavista) ajatuksistani (olin koko ajan täysin tietoinen todellisuudesta) sekä tuskaisista tunteistani ja menin "itsessäni paikkaan", jossa vallitsi täydellinen tyyneys, voima ja rakkaus, jonka viesti oli yksinkertaisuudessaan, että ei ole mitään ongelmaa. Tässä ei ollut mitään yliluonnollista eikä harhaista. Tuon lähemmäs ei pääse zeniä, nirvanaa, taivasta tai Jumalaa (millä nimellä sitä sitten sanotaankin). Tolle on yksi aikamme hengellisistä tiennäyttäjistä, joka on tehnyt valtavan työn sanoittaakseen kokemuksensa.
Kiitos kommentista. Tästä blogipostauksestani on yli kuusi vuotta, ja olin täysin unohtanut tämmöisenkin kirjoittaneeni.
Mitä enemmän ikää on tullut, sitä enemmän olen tullut allergiseksi useimmille "henkisyyden" saarnaamisen harjoittajille. Ehkä kuvittelen mutta lähes aina näissä tuntuu piilevän sisällä hyvin syviä itsekkyyden ilmentymiä. No, toisaalta mitäpä väliä tällä loppujen lopuksi on, sillä elämästä ei selviä hengissä.
Tästä nykyisestä kyynisyydestäni annan mielihyvin ansion Donald Trumpille sekä muille samantyyppisille vastustajiaan mätkiville poliitikoille ja oman edun tavoittelijoille, jotka ovat maailmaa nakertamassa palasiksi.
Ei meidän ole tarkoitus elämän aikana kuin löytää tuo tila jossa olemme kuolemankin jälkeen. Elätkö illuusiossa, etkä tarkkailijana sen ulkopuolelta? Läsnäolon voima herätti minut ns. muistamaan. Olemisen tila on se mistä toimintamme muodostuu ja joihin uskomuksen vaikuttavat. Uskomuksia ohjelmoituu meille läpi elämän, kunnes herää todellisuuteen kaiken illuusiosta. Niin kauan kuin ego, uskomukset ohjaavat, emme ole tyytyväisiä saati onnellisia, meihin vaikuttaa ulkoiset tilanteet, mitä ympärillämme tapahtuu. Tietoisuus ei pääty koskaan. Keho on osa illuusiota, tietoisuus käy läpi usean inkarnaation joihin liittyy opetuksia illuusion voimalla. Me koemme kehon kautta sellaista jota pelkkä tietoisuus ei voi kokea. Viisaus asuu meissä kaikissa, se pitää jokaisen omalla polullaan löytää ja se tapahtuu oikeaan aikaan, kun sen aika on :) Keho on työkalumme täällä, ohuen verhon ja muotojen puolella, jota peittää tämä illuusion ja erillisyyden laakso.. Tämä ko. kirja on minulla lukematta, kiitos kirja vinkistä sinulle. :)
Lähetä kommentti