Pierre Lemaitre: Silmukka

Pierre Lemaitre osaa kirjoittaa, ja vaikka tämä romaani ei ole hänen parhaansa, peittoaa se jotakuinkin kaikki viime vuosina suomeksi ilmestyneet jännärit: Silmukka (Minerva, 2017; ISBN 978-952-312-523-0).



Kirjan tarinassa ei ole mitään kovin ihmeellistä, itse asiassa kaikki olennainen on kerrottu romaanin esittelytekstissä. Mutta se miten kirjailija tarinaansa kuljettaa, se on jo toinen juttu. Ja ehkä ihan kaikkea ei tuossa esittelytekstissä sittenkään ole sanottu, ei tosiaankaan, ihmisen kohtalo kun on monella tavalla kummiin muotoihin taipuvainen.

Tarkkanäköinen ja taitavasti kirjoitettu psykologinen trilleri useaan kertaan palkitulta jännityksen mestarilta. Tarina imaisee nopeasti mukaansa niin, ettei kirjaa voi jättää käsistään.

Pari päivää ennen joulua ranskalaisessa Beauvalin pikkukylässä 12-vuotias Antoine tappaa hetken raivokohtauksen vallassa tarkoittamattaan naapurin 6-vuotiaan Rémin. Hän iskee poikaa kepillä päähän, ja tämä kuolee. Kauhuissaan Antoine miettii, mitä nyt pitää tehdä, ja päätyy kätkemään uhrinsa läheiseen metsään.

Kuin ihmeen kaupalla lapsuuden rikos jää piiloon. Paljastuminen kuitenkin uhkaa kerta toisensa jälkeen, kun elämä heittää Antoinen odottamattomiin tilanteisiin. Antoine ei kuitenkaan ole salaisuutensa kanssa niin yksin kuin luulee.

Kirjallisesti ansiokas teos kietoo niin päähenkilönsä kuin lukijansa silmukkaan, joka hellittää otteensa vasta yllättävässä loppunäytöksessä.

Pierre Lemaitre (s. 1956) on Ranskan suosituin ja arvostetuin dekkarikirjailija, jonka rikosromaaneja on myyty yli 20 maahan. Kansainvälinen Crime Writers' Association on palkinnut Pierre Lemaitren International Dagger -palkinnolla vuoden parhaasta rikosromaanista peräti kolme kertaa: vuonna 2013 Alexista, vuonna 2015 Camillesta ja vastikään vuonna 2016 Näkemiin taivaassa -romaanista, joka sai ilmestymisvuonnaan myös Ranskan arvostetuimman kirjallisuuden alan tunnustuksen, Goncourt-palkinnon. Näiden lisäksi Lemaitrelta on ilmestynyt suomeksi rikosromaanit Irène ja Rosie.