Erik Axl Sundin jännäritrilogian toinen osa on nimeltään Unissakulkija (Otava, 2014; suom. Kari Koski; ISBN 978-951-1-28216-7).
Trilogian ensimmäinen osa on nimeltään Varistyttö ja kolmas Varjojen huone. Luin tämän toisen osan lähes heti ensimmäisen osan jälkeen, mutta kolmatta osaa joudun odottamaan melkoisesti, niin pitkä varausjono Helmetissä on.
Kirja kertoo psyykkisesti sairaista ihmisistä, joiden lapsuus on ollut kurja, suorastaan käsittämätön, ja tästä kurjuudesta versoo monenlaista kauheutta aikuiseen elämään. Keskeiset päähenkilöt ovat poliisi Jeanette Kihlberg ja terapeutti Sofia Zetterlund, jotka kukin omalla tahollaan lähestyvät kammottavien väkivallantekojen ydintä.
Trilogian toinen osa jatkoi ensimmäisen osan tinkimättömällä linjalla. Aivan yhtä koukuttava ei tämä lukukokemus ollut, mutta tiukasti tarina vei mukaansa niin että välillä ihmetytti, sillä mikään kaunis kertomus tämä ei ole, rujoudessaan suorastaan luotaantyöntävä.
Mutta jokin tässä tarraa lukijaan, kai se on kertomisen tapa jossa on jotain erityistä, ikään kuin ihminen olisi otettu tutkimuksen kohteeksi ilman mitään siloittelua, juuri niin kauheana ja ihmeellisenä kuin ihminen vain voi olla.
two rows of buttons
8 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti