torstai 29. heinäkuuta 2010

Sananvapaus ja mitä se käytännössä merkitsee

Onko Suomessa ongelmia sananvapauden suhteen? YLE uutisoi, että "Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tuominnut Suomen jälleen korvauksiin liiasta sananvapauden rajoittamisesta."

Mitä sananvapaus on? (Lainaan seuraavassa Wikipediaa.) Suomen perustuslain 12. pykälässä sanotaan: "Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artikla toteaa sananvapaudesta muun muassa: "Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta."

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan korostanut sananvapauden suurta sisällöllistä laajuutta ja sitä että sananvapauteen kuuluu myös oikeus esittää ikäviä, kielteisiä ja jonkun kannalta jopa loukkaavia asioita: "Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa."

Usein sananvapauteen liittyvissä oikeusjutuissa käsitellään sanavapauden kääntöpuolta, eli yksityisyyden suojan loukkaamista. Mutta mitä jos itse sananvapautta loukataan?

Ajatellaanpa kohtaa "vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä". Onko rangaistavaa se, että yrittää rajoittaa toisen henkilön sananvapautta, esimerkiksi sitä mitä lehtiä tai kirjoja tämä lukee?

Sananvapaus on niin vaikea käsite, joten lienee pakko konkretisoida sitä esimerkillä. Eikä ole kovin helppo sellaista keksiä, lopulta tämmöisen kuitenkin löysin. Ehkä tämä myös auttaa avaamaan sitä miten sanavapaus on tärkeää sekä yksityisellä että julkisella tasolla.

Ajatellaan vaikapa kahta samassa taloudessa asuvaa vanhapoika-veljestä (tai miksei sisarta), joista toinen osapuoli saa päähänsä sensuroida sen mitä toinen lukee, omien oikkujensa mukaan. Jotta asia olisi konkreettinen, otetaan esimerkiksi Nobel-kirjailija José Saramagon teos Kertomus sokeudesta, jonka toinen veljeksistä lainaa kirjastosta. Tähän toinen keksii mielivaltaisen tekosyyn estää kirjan lukemisen - että kirjailija on portugalilainen, että kirjailijan nimi alkaa S:llä tai että kirjasta on tehty elokuva - ja laittaa kirjan piiloon. (Voi syy olla muukin, vaikkapa Saramagon kommunismi tai ateismi, mutta sillä kai tässä ei ole väliä.)

Onko kyseessä sananvapauden tai ihmisoikeuksien loukkaus? Entä onko teko rangaistava ja millä tavalla? Entä muuttuuko tulkinta, jos samaan syyllistyy viranomainen tai koko valtiokoneisto?

Mielenkiintoisen vivahteeseen ajatusleikkiin tuo vuoden viime vuosisadan alkupuolen tapahtumat, joista vastikään luin Linnan romaanitrilogiasta Täällä Pohjantähden alla. Lapuanliikkeen aikoihin ihmisiä terrorisoitiin heidän lukemansa kirjallisuuden ja esittämiensä ajatusten perusteella, eivätkä viranomaiset puuttuneet asiaan. Millä tavalla paikkakunnan nimismies syyllistyi sananvapauden rajoittamiseen?

Kaukaa haettu esimerkki? No, kun on kyse kodista, uskonnosta ja isänmaasta, mikä tahansa lienee mahdollista tulevaisuudessakin.

Ei kommentteja: