Osataanko tietotekniikkaa ostaa?

Pohdiskelin aiemmin osaamisen ja ymmärryksen puutteita yhä monimutkaistuvassa maailmassa. Erityisen haastava tilanne on syntynyt julkisen IT-kehittämisen alueelle, jossa valtion ja kuntien puolella on hyvin vähän osaamista IT-järjestelmien suunnittelemisesta ja ostamisesta.

Tietoviikossa oli 19.2.2010 usean sivun juttu aiheesta, haastateltavana oli Antti Holmroos. Hän toimi aiemmin KuntaIT:n johtajana mutta siirtyi sitten IBM:lle. Holmroosin mukaan "tietohallintoasioita pitää myös tehdä eikä vain hallinnoida".

Julkishallinnon it-hankkeiden vaikutus on jäänyt mitättömäksi. Järjestelmät ovat monoliittisia ja toimittajariippuvuus on suurta. Eikä kukaan huolehdi siitä, että tulokset jostain hankkeesta tulisivat kaikkien käyttöön.

* * *

Professori Lawrence Lessig nosti 1990-luvulla esille käsitteen "code is law" ("ohjelmakoodi on lakitekstiä"), pyrkien korostamaan tietoteknisten ratkaisujen yhteiskunnallista merkitystä. Ei ole samantekevää miten tietojärjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan. Pienilläkin yksityiskohdilla voi olla isoja vaikutuksia.

Kun suunnitellaan yhteiskunnallisesti merkittäviä tietojärjestelmiä, ajattelua ei saa ulkoistaa vaan on tiedettävä mitä halutaan, niin että löytyy kyky viedä tarpeiden määrittely kooditasolle asti. Muuten saadaan jotain muuta kuin halutaan. Koodilla on taipumus muuttaa toimintatapoja ja toimintakulttuuria, mahdollisesti ei-toivottuun suuntaan.

Malliesimerkki tähän liittyvästä haasteesta löytyy Suomen terveydenhoitojärjestelmän tietotekniikan uudistamisesta (joka tuntuu takkuilevan takkuilemistaan). Ymmärtävätkö tämän alueen toimijat syvällisesti millaista uudistusta ollaan tekemässä? Ja osataanko tarpeet määritellä kyllin selvästi että asiat tulevat toteutetuksi halutulla tavalla?

Tässä voi käydä niin, että luodaan järjestelmä jota vain harvat kykenevät hyödyntämään, joka sulkee pois monia olennaisia toimijoita ja joka on täysin riippuvainen yksittäisten kaupallisten firmojen hallinnoimasta osaamisesta.

* * *

IT-palveluiden ostajan ammattitaidon on syytä olla huippua, jotta pystyy pitämään puolensa ja saamaan sitä mitä tarvitsee. Ikävä kyllä tämä ei nykyään yleensä toteudu. Valtion toimijat saavat pärjätä omillaan IT-arkkitehtuuria koskevien vaatimusten ja tilannetta hyödyntävien IT-yritysten ristitulessa.

Avoimien standardien käytännön toimivuus on suuri ongelma. Kaikki puhuvat avoimuudesta, mutta avoimuus ilman ostajan omaa osaamista on tyhjää retoriikkaa. Jos avoimesta yhteensopivuudesta ei huolehdita kaikilla tasoilla ylätason IT-arkkitehtuurista käytännön tietojärjestelmien hankintaan asiakkaan ehdoilla, ei tilanne kehity parempaan suuntaan.

Tuloksena on entisen kaltaisia yhteensopimattomia IT-saarekkeita, joista on huomauteltu Valtiontalouden tarkastusvirastoa myöten.