Ulkoistetun ajattelun yhteiskunta

Nyt se on tapahtunut. Maailmasta on tullut niin monimutkainen, etteivät poliittiset päättäjät ymmärrä mitä tapahtuu. Ymmärryksen puute korvataan konsulteilla kaikilla päätöksenteon tasolla.

Valtioneuvoston kanslia palkkasi amerikkalaisen konsulttitoimiston ideoimaan seuraavan vaalikauden hallitusohjelmaa. McKinsey & Company on laatinut suunnitelmia muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja kilpailupolitiikan uudistamisesta.

McKinsey on jo aiemmin neuvonut Suomea. Vuonna 2007 julkaistu raportti "Suomen talous" sisälsi pitkän listan ehdotuksia joita Suomen hallitus on lähtenyt toteuttamaan, esimerkkeinä "Yritysten aseman vahvistaminen yliopistohallinnossa" ja "Yliopistovirkojen lakkauttaminen".

En sano että ehdotukset ovat huonoja - mutta kantaako konsultti vastuuta siitä, mitä ehdotetuista toimenpiteistä seuraa pitkällä tähtäimellä? Se ainakin seuraa ajattelun ulkoistamisesta, että konsulteille ja heidän sidosryhmilleen riittää jatkossa töitä.

* * *

Ulkoistetun ajattelun malli pätee myös IT-palvelujen kehittämisessä. Valtio on kyllä panostanut muun muassa IT-yhteensopivuuteen, mutta tuloksena on ollut entistä haastavampi tilanne.

Ratkaisujen ostajat joutuvat vaatimusten pyöritykseen eivätkä ymmärrä niistä mitään. IT-yritykset puolestaan tuntevat kentän kuin oman taskunsa ja myyvät ratkaisuja, jotka nimellisesti ovat avoimia ja yhteensopivia, mutta sitovat asiakkaan yhden toimittajan talutusnuoraan.

Kun ostaja ei ymmärrä mitä ostaa, tarvitaan konsulttia. Ja yllätys, yllätys - asiakkaalle myydään ratkaisu, jossa konsultin firmalla tai taustaryhmällä on keskeinen rooli toimittajana.

Ensin firman A edustaja valitaan suunnittelemaan järjestelmä asiakkaan tarpeisiin. Tämän jälkeen järjestetään tarjouskilpailu, jossa firman A tarjous todetaan parhaaksi. Mutta kun järjestelmää lähdetään toteuttamaan, käykin ilmi ettei se vastaakaan asiakkaan tarpeita ja vaaditaan huomattavasti lisätyötä jotta asiat saadaan kuntoon. Ja asiakas maksaa.

Ja sama juttu tapahtuu toisen järjestelmän osalta, jossa firma B valitaan konsultiksi, ja tämän jälkeen - no, sama kuvio toistuu toistumistaan.

* * *

Suomessa on huipputason osaamista IT-ratkaisujen toimittamisessa, mutta ratkaisujen ostajapuolella on suuri osaamisvaje. Olen käyttänyt tästä saalistaja-saalis -malliin viittaavaa vertauskuvaa: tilanne on sama kuin jos susia treenattaisiin koko ajan paremmiksi saalistajiksi ja lampaat saisivat pärjätä omillaan.

Niin kauan kuin tilanne säilyy ennallaan, valtionhallinnon IT-ratkaisut ovat susia jo syntyessään.

Suomeen tarvitaan valtion sisäisiä toimijoita, jotka ymmärtävät syvällisesti keskeisten hallinnonalojen eritystarpeita ja pystyvät edustamaan asiakkaita IT-palvelujen koko elinkaaren ajan.