Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen ovat kirjoittaneet riemastuttavan ja myyttejä kumoavan kirjan työelämän ammattilaisille: Palaute kuuluu kaikille (Infor, 2011; ISBN 978-952-5928-18-1). Eikä kyse ole vain esimiesten alaisilleen antamasta palautteesta, vaan kaikesta palautteesta: ”Palaute on jokaisen työntekijän työkalu, ei vain esimiesten.”
Entä mitä myyttejä kirjassa kumotaan? No, muun muassa se, että palautteen pitäisi sisältää ohje tai neuvo. Miksi ihmeessä? ”Ihmiset eivät vastusta muutosta vaan sitä, että heitä muutetaan. Jokainen haluaa päättää omasta tekemisestään ja muuttua omilla ehdoillaan. Palautteen tarkoitus on valaista ja antaa vapaus valita, ei kaventaa päätösvaltaa.”
Ja niin sanottu hampurilaispalaute on syytä unohtaa, siis se että korjaava palaute tarjoillaan kahden kannustavan sämpylän välissä.
Hampurilaispalaute heikentää palautteen ymmärrettävyyttä: ”Hampurilainen on miellyttämispalautetta, joka saattaa viehättää arkaa palautteen antajaa. Häntä helpottaa hampurilaispalautteen epäsuoruus ja varsinaisen sanoman piilottaminen sämpylöiden väliin.” – Ei näin. Palaute tulee antaa sellaisenaan, on se sitten kannustavaa tai korjaavaa.
Täytyy myös unohtaa myytti palautteen positiivisuudesta tai negatiivisuudesta: ”Palaute ei koskaan ole positiivista tai negatiivista vaan neutraali tosiasia sellaisena kuin palautteen antaja sen näkee. Palaute on silkka havainto käyttäytymisestä ja sen vaikutuksesta palautteen antajaan.”
Ei myöskään pidä ajatella, että palaute kaipaa räätälöintiä vastaanottajalle: ”Jos jäämme tällaisten palautteen antamista koskevien pelkojen vangiksi, palaute jää antamatta. Siksi pelot kannattaa painaa taka-alalle ja antaa palaute käyttäen yksinkertaista havainnon ja vaikutuksen kaavaa. […] Palautteen sisältöön ei vaikuta millään tavoin se, kenelle palautteen antaa, vaan se annetaan samalla tavalla kaikille.”
Palaute pitää tiellä: ”Jos emme saa palautetta, jatkamme työn tekemistä väärällä tavalla. Silloin ylin johto voi vain toivoa, että emme ole ahkeria.”
Palaute auttaa myös saavuttamaan tavoitteet: ”Tavoitteen kannalta väärän tai hyödyttömän asian tekeminen on puuhastelua, joka ei johda tulokseen. Suurin kustannushukka jokaisessa organisaatiossa on väärien asioiden tekeminen, ei väärällä tavalla tekeminen.”
Tavoitteiden saavuttamisessa vastuullisuus on tärkeää, ja sitä tulee ylläpitää: ”Kun tavoitteet ovat kirkkaat ja ymmärrettävät, ja pelisäännöt yhdessä sovitut, tiedämme, mitä voimme toiselta odottaa. […] Jos työyhteisössä on heikko vastuullisena pitämisen kulttuuri, palaute voi olla ainoa tapa käynnistää vastuullisen työyhteisön rakentaminen.”
Tässä vielä muistilista virheellisestä palautteen antamisesta:
- Palaute sisältää neuvoja tai ohjeita.
- Palaute naamioidaan hampurilaiseksi
- Palaute annetaan oletusten eikä tarkkojen havaintojen pohjalta.
- Palaute arvostelee ihmisen persoonallisuutta tai luonteenpiirteitä toiminnan sijaan.
- Palaute annetaan epätarkasti.
- Palautetta liioitellaan yleistyksillä.
- Palautteen antaja määrittelee palautteen saajan teon motiivin.
- Palaute sisältää sopimatonta huumoria.
- Palaute muotoillaan kysymykseksi.
- Palaute leimataan alusta alkaen negatiiviseksi tai positiiviseksi.
Siinäpä hyvä muistilista siitä mitä EI pidä tehdä.
Ja vielä lopuksi tiivistys: ”Olemme töissä siksi, että autamme muita ihmisiä. Silloin meille on luonnollista auttaa työkavereita tekemään työnsä, alaisia onnistumaan ja esimiehiä johtamaan. […] Jos meillä on vilpitön halu auttaa, muut kokevat, että palvelemme heitä.”
Ei siis muuta kuin palautetta antamaan, ja saamaan!
Tekstit
