Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen: Suomen rotkot

Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen kertovat rotkoista ja sen kaltaisista luonnonmuodostelmista Suomessa, ja teos on suorastaan massiivinen tietopaketti: Suomen rotkot (Salakirjat, 2014; ISBN 978-952-5774-62-7).



Kirjassa riittää ihmeteltävää, ja moni kohde tuntuu sellaiselta että tuolla voisi mielellään käydä, kun vain aikaa riittäisi.

Suomen rotkot esittelee kotimaamme komeimmat rotkomuodostumat Ahvenanmaan eteläisiltä saarilta aina Utsjoen pohjoisiin erämaihin. Kirjan tietojen avulla löydät oman kotiseutusi ja lomakohteesi kiehtovimmat rotkot, kurut, uurot, lukot ja rotit sekä pääset tutustumaan näiden luonnonihmeiden syntytapoihin sekä historiaan, legendoihin ja kansantarinoihin, joita hämyisten rotkojen ympärille on muodostunut. Teos sisältää tiedot yli 500 kotimaisesta rotkosta, kurusta ja kanjonista. Kohteista 150 esitellään runsaalla värikuvituksella, elävin kohdekuvauksin, selkein ajo-ohjein, kartoin ja geologisin faktoin. Suomen rotkot sisältää satoja värikuvia ja lähes 200 karttaa. Kirja on kiehtova yhdistelmä matka-, tieto-, ja kuvakirjaa. Tuomo Kesäläisen mielikuvitusta ruokkivat kohdekuvaukset ja näyttävät luontokuvat takaavat säväyttävän luontoelämyksen myös nojatuolimatkailijalle. Teoksen asiantuntijana toimii arvostettu geologi ja palkittu kansanperinteentallentaja Aimo Kejonen.

Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen: Suomen rotkot

Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen ovat tehneet paksun ja vaikuttavanoloisen kirjan sadoista Suomesta löytyvistä luontokohteista: Suomen rotkot (Salakirjat, 2014; ISBN 978-952-5774-62-7).



Kirja on massiivinen, mikä sinänsä sopii kirjan sisältöönkin, kuvauksiin rotkoista kuruista ja kanjoneista. Teos ei missään nimessä ole helposti taskussa tai repussa mukana kuljetettava, mutta toisaalta yksikin kirjan kohteista riittää vähintäänkin päiväretken kohteeksi.

Suomen rotkot esittelee kotimaamme komeimmat rotkomuodostumat Ahvenanmaan eteläisiltä saarilta aina Utsjoen pohjoisiin erämaihin. Kirjan tietojen avulla löydät oman kotiseutusi ja lomakohteesi kiehtovimmat rotkot, kurut, uurot, lukot ja rotit sekä pääset tutustumaan näiden luonnonihmeiden syntytapoihin sekä historiaan, legendoihin ja kansantarinoihin, joita hämyisten rotkojen ympärille on muodostunut. Teos sisältää tiedot yli 500 kotimaisesta rotkosta, kurusta ja kanjonista. Kohteista 150 esitellään runsaalla värikuvituksella, elävin kohdekuvauksin, selkein ajo-ohjein, kartoin ja geologisin faktoin. Suomen rotkot sisältää satoja värikuvia ja lähes 200 karttaa. Kirja on kiehtova yhdistelmä matka-, tieto-, ja kuvakirjaa. Tuomo Kesäläisen mielikuvitusta ruokkivat kohdekuvaukset ja näyttävät luontokuvat takaavat säväyttävän luontoelämyksen myös nojatuolimatkailijalle. Teoksen asiantuntijana toimii arvostettu geologi ja palkittu kansanperinteentallentaja Aimo Kejonen.

Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen: Suomen luolat

Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen ovat tekijöinä tietokirjassa, jossa geologian aineistoihin limitetään tietoa luolien eliöstöstä, historiasta ja kansantarinoista: Suomen luolat (Salakirjat, 2015; ISBN 978-952-5774-80-1). Aineistonkeruu, tutkimukset ja maastokartoitukset: Aimo Kejonen, Tuomo Kesäläinen, Sakari Kielosto, Seppo I. Lahti ja Veli-Pekka Salonen.



En ole kovin moneen kirjassa mainittuun luolaan törmännyt, lähinnä Nuuksion suunnalta kirjaan poimittuihin kohteisiin sekä Torholan luolaan Lohjalla, jota tuli ihan mentyä varta vasten katsomaan.

Tietoa luolien muodostumisen prosesseista ja suomalaisten luolien ominaisuuksista löytyy kirjasta jopa hämmentävä määrä. Ilmiselvää on tekijöiden innostus aiheeseen ja sen eri näkökulmiin. Mytologiaa hipovat kirjan sisällöt eivät jaksaneet kiinnostaa, mutta jo pelkkä geologiaan kytkeytyvä sisältö vaatii pitkähkön rupeaman kirjan parissa vietettyä aikaa.

Kattava tietokirja kotimaamme luolamuodostumista. Teos esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Tärkeässä osassa, geologian lisäksi, ovat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat.

Teos pohjautuu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen sekä geologien Aimo Kejosen, Sakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman, edelleen jatkuvan luolaprojektin tallentamiin aineistoihin. Teos sisältää tiedot yli 1000 kotimaisesta luolasta. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi matkailun kehittämisessä, luonnonsuojeluinventoinneissa, lepakkotutkimuksissa ja useissa muissa tarkoituksissa.

Suomen luolilla on värikäs historia. Ensimmäiset luolia käyttäneet Suomen asukkaat olivat neandertalin ihmisiä, jotka asuivat 100 000 vuotta sitten Kristiinankaupungin Susiluolassa. Jääkauden jälkeen luolia ovat käyttäneet ihmiset läpi koko historian kivikauden asukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja sekä metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit pitivät luolia asuntoinaan. Luolissa on harjoitettu monenlaista ammattitoimintaa. Niissä on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, kalakellareita ja savustamo. Luolista 165 suurinta, geologisesti erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.

Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin

Tuomo Kesäläisen kirjan nimi kertoo olennaisen: Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin (Mäntykustannus, 2011). Tässä käydään Turun lähistöllä olevissa luolissa ja kerrotaan miten luolia tutkittaessa tulee toimia, sillä turvallisuus on tärkeää.

Kirja sopii myös luonnosta yleisesti kiinnostuneille, ei vain luolien harrastajille, sillä useimmat luolakohteet ovat melkeinpä kiinnostavampia ympäröivän luonnon ansiosta, ei pelkästään luolien.

Kirja on selkeä ja kustakin kohteesta kerrotaan olennainen tiivissä muodossa: saapumisohjeet, kohteen erityispiirteet sekä valokuvia paikasta. Kaikki toimii.

Siis: erinomainen opaskirja luonnossa liikkuvalle!