Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen ovat tekijöinä tietokirjassa, jossa geologian aineistoihin limitetään tietoa luolien eliöstöstä, historiasta ja kansantarinoista: Suomen luolat (Salakirjat, 2015; ISBN 978-952-5774-80-1). Aineistonkeruu, tutkimukset ja maastokartoitukset: Aimo Kejonen, Tuomo Kesäläinen, Sakari Kielosto, Seppo I. Lahti ja Veli-Pekka Salonen.
En ole kovin moneen kirjassa mainittuun luolaan törmännyt, lähinnä Nuuksion suunnalta kirjaan poimittuihin kohteisiin sekä Torholan luolaan Lohjalla, jota tuli ihan mentyä varta vasten katsomaan.
Tietoa luolien muodostumisen prosesseista ja suomalaisten luolien ominaisuuksista löytyy kirjasta jopa hämmentävä määrä. Ilmiselvää on tekijöiden innostus aiheeseen ja sen eri näkökulmiin. Mytologiaa hipovat kirjan sisällöt eivät jaksaneet kiinnostaa, mutta jo pelkkä geologiaan kytkeytyvä sisältö vaatii pitkähkön rupeaman kirjan parissa vietettyä aikaa.
Kattava tietokirja kotimaamme luolamuodostumista. Teos esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Tärkeässä osassa, geologian lisäksi, ovat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat.
Teos pohjautuu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen sekä geologien Aimo Kejosen, Sakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman, edelleen jatkuvan luolaprojektin tallentamiin aineistoihin. Teos sisältää tiedot yli 1000 kotimaisesta luolasta. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi matkailun kehittämisessä, luonnonsuojeluinventoinneissa, lepakkotutkimuksissa ja useissa muissa tarkoituksissa.
Suomen luolilla on värikäs historia. Ensimmäiset luolia käyttäneet Suomen asukkaat olivat neandertalin ihmisiä, jotka asuivat 100 000 vuotta sitten Kristiinankaupungin Susiluolassa. Jääkauden jälkeen luolia ovat käyttäneet ihmiset läpi koko historian kivikauden asukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja sekä metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit pitivät luolia asuntoinaan. Luolissa on harjoitettu monenlaista ammattitoimintaa. Niissä on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, kalakellareita ja savustamo. Luolista 165 suurinta, geologisesti erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti