Mitä tietotekniikka voisi oppia sillanrakennuksesta?

Turussa Aurajoen ylittävä Myllysilta on romahtamassa. Kaupunginhallitus käsittelee tänään maanantaina (12.4.2010) esitystä, jonka mukaan silta puretaan ja tilalle rakennetaan kolmiaukkoinen uusi silta.

Onko siis niin, että sillanrakennus on kriisissä eikä hommaa osata hoitaa kunnolla?

Päinvastoin. Se että yhdestä romahtamisvaarassa olevasta sillasta nousi suuri häly osoittaa, että siltoja osataan rakentaa ja että on epätavallista jos siltojen kanssa on ongelmia.

Toisin on tietotekniikassa. Uutisotsikko "Tietojärjestelmähanke viivästyy ja ylittää budjetin" ei ole edes uutinen, se on jokapäiväistä. Mutta jos joskus voisi uutisoida "Tietotekniikkahanke valmistui ajallaan ja budjetissa", siinäpä uutinen. (Tässä on samanlainen ero kuin lööpeillä kuin "Koira puri miestä" ja "Mies puri koiraa".)

Mistä sitten johtuu, että hankkeet epäonnistuvat? Asimerkiksi sopii Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmän uudistaminen. Projekti myöhästyy noin kahdeksan vuotta ja ylittää budjetin moninkertaisesti. Tällä hetkellä puhutaan jo reilusti yli 50 miljoonasta eurosta.

AKE:n hankkeessa käytetty osaaminen on puutteellista, mutta erityisesti tietojärjestelmähankkeen johtaminen on mättänyt. Ja tämä on jokapäiväistä niin julkishallinnossa kuin yrityksissä.

Rakennusalalla on määritelty pätevyydet tehdä suunnittelua ja johtaa hankkeita. Näitä pätevyyksiä valvotaan ja edellytetään käytännössä. Mutta tietojärjestelmän saa suunnitella kuka tahansa ja niitä voi lähteä vetämään millaisella osaamispohjalla tahansa.

Esimerkiksi sillanrakennuksessa luokitellaan hankkeen vaatimuustaso, esimerkiksi suuri ja vaativa sillankorjausurakka tai tavanomainen siltaurakka. Ja tästä johdetaan pätevyysvaatimukset, joiden tulee olla todistusten ja referenssien avulla dokumentoituja.

Tietotekniikassa on toisin. Tyrkyllä on monenlaisia sertifikaatteja, mutta nämä ovat useimmiten kaupallisten sovellustarjoajien ratkaisuihin suoraan sidottuja suppeita kompetensseja, joiden sisällöstä on suuri osa kyseisen toimittajan markkinointimateriaalia.

Kukaan ei tällä hetkellä tarjoa avoimuuden, yhteentoimivuuden yms. vaatimusten tasolta johdettuja pätevöitymisiä kompleksisisiin tietojärjesjestelmähankkeisiin ja niiden johtamiseen.

IT-alalla melkein kuka tahansa voi väittää olevansa osaaja ja asiantuntija. Miten varmistetaan, että niin kutsutut ammattilaiset oikeasti ymmärtävät kehittämisen kohteena olevan organisaation rakenteet ja kyseisessä organisaatiossa käsiteltävän tiedon rakenteet?

Kun pitäisi kehittää alueita kuten KM (Knowledge Management), ERP, CRM ja ETL/BI (Business Intelligence), toiminta keskittyy epäoleelliseen eli tietoteknisiin tuotteisiin tai palveluihin. Ehkä ymmärretään liikkeenjohtoa tai osataan tietotekniikkaa, mutta äärimmäisen harvoin pystytään yhdistämään nämä asiat tehokkaasti ja tuottavasti.

Pahimmassa tapauksessa tulos on se, että asiakkaalle myydään tuote tai palvelu ilman että pohditaan syvällisesti, mitä hyötyjä järjestelmällä haetaan ja miten se nivoutuu toimintaan. Niinpä lopulta organisaatiolla on käytössä kaikki markkinoilta löytyvät tietojärjestelmäratkaisut eikä yksikään niistä auta tekemään tuottavaa työtä.