Henriikka Rönkkönen tarjoilee oletettavasti kohtalaisen omaelämänkerrallisia aineksia kirjassa, josta on tätä kirjoittaessa Helmetissä 339 varausta: Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita (Atena, 2016; ISBN 978-952-300-247-0).
Laitoin kirjan varaukseen syystä jota en enää muista, luultavasti siksi että joku jossain sitä kehui, mutta kun kirjaan tartuin ei minulla ollut mitään käsitystä millainen se olisi. Ehkä novellikokoelma tai mahdollisesti romaani?
Kirja koostuu esseistä, joissa on aistittavissa tosipohjaista omaa kokemusta, siinä määrin piinaavasti ne sukeltavat yksityiselämän sellaisille alueille joita yleensä ei kirjoissa käsitellä. Toisaalta kirjoittaja tuntuu ymmärtävän elämästä melkolailla paljon, ja teksti ei ole pelkkää tapahtuneiden asioiden läpikäyntiä vaan myös pohdintaa siitä, millaisia ihmisten väliset suhteet tuppaavat olemaan, ja mitä niistä voi ehkä oppiakin.
Mielikuvituspoikaystävä kertoo kaiken, mitä olet aina halunnut tietää sinkkuelämästä sekä paljon sellaista, mitä et olisi välttämättä halunnut tietää. Henriikka Rönkkösen tarina etenee säädöstä toiseen ja sydänsurusta uuteen ihastumiseen. Matkalla tavataan nännikarvamies, steriili mies ja pienimunainen mies ja pohditaan sinkkuelämän peruskysymyksiä: Mitä iloa dildosta voi olla? Miksi flippaaminen on suomen kielen tärkein sana? Minkälaisia ovat seurustelevien neuvot sinkuille? Miksi ei koskaan saa stalkata?
Hervottoman ronski opus karistaa sinkkuelämästä glitterin ja muistuttaa, että jokaisella sinkkunaisella pitäisi olla oma mielikuvituspoikaystävä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti